– Veikkaan että olisin lopettanut ilman ryhmää. Tänne on ”pakko” tulla, sanoo insinööriopiskelija Niko Saarinen.

Saarinen työskentelee Vaconilla tuotetuen ja koulutuksen esimiehenä ja opiskelee Vaasan ammattikorkeakoulussa sähköinsinööriksi.

Ryhmän ahkeroidessa sinit ja kosinit vilisevät miesten puheissa ja kysymyksiä sinkoilee enemmän kuin vastauksia:

– Riittääkö, että hyötysuhteella jaetaan akseliteho?

– Voidaanko tässä käyttää niitä kaavoja, jotka jo osataan vai onko tässä koira haudattuna?

Saarinen tietää, että yksin pähkäillessä menisi paljon enemmän aikaa.

– Kyllä tämä näkyy myös koetuloksissa, hän kehuu ryhmää ylpeänä.

Kuka porukasta sitten on opettaja? – Kukin vuorollaan.

Saarinen selvittää menetelmää: Mietimme asioita ääneen. Joku muistaa, miten asia tunnilla selitettiin, toinen saattaa kertoa, mitä sillä tarkoitettiin. Sitten joku piirtää sen taululle, ja yleensä vielä väitellään, onko asia näin.

– Esimerkiksi eilen en millään ymmärtänyt sähkömoottorin käämivyyhdin rakennetta, kunnes Henry väänsi sen rautalangasta.

Henry Wideroos kertoo aloittaneensa sähköalan opinnot, koska esimies ABB:llä kannusti. Hän on opiskellut jo aiemmin konealan diplomi-insinööriksi.

– Yllättävän työlästä on ollut, vaikka on hyvät pohjat.

Wideroos lisää, että ero aiempiin opintoihin on, että ammattikorkeakoulussa opetetaan, kun taas yliopistolla osa opettajista saattoi vain kertoa, mitä pitäisi oppia kyseisellä kurssilla ja oppiminen tapahtui omalla ajalla.

Kaikilla on vahvuutensa. Jani Oravasaari työskentelee huoltoteknikkona Vaconilla, joten automaatio ja taajuusmuuttajat ovat hänen erikoisalaansa. Masa Taittonen ja Samuli Aflecht ovat asiantuntijoita sähköasennuksessa, kun taas Henry Wideroosilta sujuvat matematiikka ja sähkömoottorit. Niko Saarinen on porukan taajuusmuuttajien tuntija.

Ensi syksynä VAMKissa alkavat liiketalouden sekä rakennustekniikan aikuiskoulutusohjelmat. Hakuaika päättyy 3.4.

Sähkötekniikan opintoryhmä kokoontuu yleensä Vaconin koulutustiloissa, mutta välillä myös VAMKissa, jos tarvitaan tiettyjä tietokoneohjelmia. Jani Oravasaari, Masa Taittonen, Samuli Aflecht ja Niko Saarinen keskittyvät.

Perinteiset opiskelumenetelmät toimivat: kyniä, kumeja, paperia, laskin ja istumalihaksia.

Teksti ja kuvat: Pia Liedes

Lehtori Tapani Esala VAMKista kertoo, että opettaessaan sähköasennuksia ryhmälle, jossa on 20 ylioppilasta ja 30 sähköasentajaa, ovat taustat hyvin erilaiset. Tämän vuoksi ylioppilaille tarjottiin nyt ammattiopiston järjestämää valinnaista sähkötekniikan harjoituskurssia, jonka kaikki halusivatkin suorittaa.
– VAOlla on hyvät tilat ja kokeneet opettajat sähköasennusten tekemiseen, Esala kehuu Pentti Toivosen toteuttamaa kurssia.

– Kyseessä on eräänlainen tasausoperaatio. Tämä harjoituskurssi parantaa ylioppilastaustaisten opiskelijoiden valmiuksia selvitä samassa ryhmässä sellaisten kanssa, joilla jo on hyvät tiedot sähköasennusten toteuttamisesta.
Insinööriopiskelijalle käytännönläheinen kurssi on hyödyllinen myös kesätöitä haettaessa.

Koulutusvaihdossa molemmat oppilaitokset hyötyvät toistensa laiteinvestoinneista. Vaasan ammattiopiston opiskelijoille tullaan opettamaan VAMKissa prosessiautomaation väyläohjauksia.

Sami Viitiö ja Noora Jekunen opiskelevat ensimmäistä vuotta sähköinsinööriksi ja ovat päässeet sähköasennuskurssilla todella käytännön töihin. He harjoittelevat sähköpatterin asennusta ja ovat ehtineet aiemmin kurssilla asentaa liiketunnistinvalon. Haastavaa oli heidän mukaansa muun muassa oikeanlaisen kaapelin valinta.

Ensimmäistä vuotta VAMKissa sähkötekniikkaa opiskelevat Sami Viitiö ja Noora Jekunen harjoittelevat sähköpatterin asennusta VAOlla.

Teksti: Pia Liedes
Kuva: Tiina Ramsila

Kurssilla käydään läpi projektin eri vaiheet kuten myynti, projektinhallinta, suunnittelu ja työmaatoiminnot. Kaksi kurssin kahdeksasta jaksosta järjestetään ABB:llä, missä opiskelijat pääsevät tutustumaan oikeiden projektien toteutukseen, työkaluihin ja kokemuksiin.

”Kyse on globaaleista projekteista, joiden suuruusluokka vaihtelee kymmenistä tuhansista kymmeniin miljooniin euroihin ja kestoaika muutamasta kuukaudesta useampaan vuoteen. Onnistunut projekti vaatii sähkötekniikan hallinnan lisäksi muun muassa yhteistyö- ja kommunikointikykyä, talousosaamista, kielitaitoa sekä kokonaisuuksien hallintaa. Yhteistyöllä haluamme laajentaa opiskelijoiden kuvaa ABB:stä sekä kehittää projektitoiminnan osaamista. Näille osaajille on ABB:llä kysyntää”, projektoinnin päällikkö Seppo Vanhamäki ABB:ltä sanoo.

Työelämäyhteistyö kehittää koulutuksen sisältöjä ja vahvistaa opettajien osaamista, tarjoaa opiskelijoille kiinnostavia opinnäyte- ja projektitöiden aiheita sekä harjoittelupaikkoja.

Kurssille osallistuvat ovat opintojensa loppuvaiheessa. Aiemmat kurssit ovat poikineet opiskelijoille muun muassa opinnäytetöitä ja kesätöitä ABB:llä. Moni on myös työllistynyt vakituisesti yhtiön palvelukseen.

REALWAn ohjelmassa oli päivittäin luentoja ja ryhmätöitä sekä muuta yhteistä toimintaa. Opiskelijat oli jaettu 12 ryhmään, joissa kussakin oli noin 7-8 eri kansallisuutta olevaa opiskelijaa. Kullakin ryhmällä oli itsenäinen projektitehtävä, joka tuli valmistella ohjelman aikana ja esitellä viimeisenä päivänä.

Luentojen aiheet liittyivät uusiutuviin energioihin ja energian käytön tehostamiseen elinympäristössämme. Opiskelijat saivat kuulla mm. aurinkoenergiasta, geotermisestä energiasta, energiatehokkaista rakennuksista, passiivitaloista, lämpöpumpuista, sähköjärjestelmistä ja niiden simuloinnista, biokaasulaitosten säätöjärjestelmistä, Helsingin energian hiilineutraalin tulevaisuuden tavoitteista sekä EU:n energiaohjelmista ja energiatavoitteista sekä monikulttuuristen tiimien johtamisesta. Lisäksi ohjelmaan kuului tutustuminen erilaisiin rakennuksiin ympäri Pariisia, museokäyntejä ja käynti aurinkopaneeli”farmilla”.

Koska vierailukohteet sijaitsivat ympäri Pariisia, oppi jokainen osallistuja käyttämään Pariisin tehokasta ja isoa, mutta varsin selkeää metroa. Osa ehti katsastamaan myös Pariisin tärkeimmät nähtävyydet kuten Eiffel-tornin, Riemukaaren, Champs Elyseen, Sacre Coeurin kirkon, Notre Damen ja Louvren.

- Opiskelijoiden palautteiden perusteella tämän tyyppinen kansainvälinen toiminta on erittäin hyödyllistä. Vamk on automaattisesti mukana myös ensi vuonna. Koska annoimme nyt varsin suuren panoksen ohjelman onnistumiseen käytännössä, voinemme saada ensi vuonna lisää paikkoja kiintiöömme. Ensi vuoden ohjelma toteutetaan myös toukokuun alussa ja kesto on hiukan yli kaksi viikkoa. Jäämme innolla odottamaan uutta ohjelmaa, toteaa kone- ja tuotantotekniikan osastonjohtaja Lotta Saarikoski.

IUT de St Denis:n luentosali kävi tutuksi 10 päivän aikana. Mukana VAMKista oli myös sähkötekniikan yliopettaja Olavi Mäkinen (kuvassa etualalla).

Aurinkofarmilla kerrostalon katolla.

VAMKilaiset maailmalla. Kuvassa mukana myös Metropolia AMK:n opiskelijoita.

Intensiiviohjelman viimeisenä päivänä pidettiin ryhmien projektitöiden esitykset sekä koko ohjelman arviointihetki. Päivä päättyi viralliseen diplomienjakoseremoniaan ja rentoon coctail-tilaisuuteen.

Isäntäorganisaatio IUT on osa suurta monialaista 22 000 opiskelijan Universite Paris 13 yliopistoa. Universite Paris 13 puolestaan kuuluu kuuden yliopiston muodostamaan noin 100 000 opiskelijaa kouluttavaan klusteriin, jossa pääyliopisto on Sorbonnen yliopisto. IUT:ssa on noin 2000 opiskelijaa ja samoja koulutusaloja kuin VAMKissa.

Lisätietoja: www.univ-paris13.fr

Teksti: Lotta Saarikoski ja Sari Mäkisalo
Kuvat: Lotta Saarikoski