Nuorten koulutus päivätoteutuksena

Valintaperusteet

Vaasan ammattikorkeakoulu noudattaa opiskelijavalinnoissaan ammattikorkeakoulujen yhteisesti valmistelemaa valintaperustesuositusta (ARENE). Valintaperusteet sisältävät kaikkia koulutusaloja koskevat valinnan yleisperiaatteet sekä koulutusalakohtaiset yksityiskohtaiset perusteet. Opintopolusta löydät AMK-tutkintojen yleiset valintaperustesuositukset.

muok_banneri-suomi.jpg

Hakukelpoisuus ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin

Hakukelpoisuudesta ammattikorkeakouluihin on säädetty ammattikorkeakoululaissa 932/2014.

Voit hakea ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin, jos olet suorittanut

  • suomalaisen lukion oppimäärän ja/tai ylioppilastutkinnon
  • International Baccalaureate -tutkinnon (IB)
  • European Baccalaureate -tutkinnon (EB)
  • Reifeprüfung-tutkinnon (RP)
  • 120 opintoviikon laajuisen suomalaisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavan aiemman vähintään 80 opintoviikon laajuisen ammatillisen tutkinnon
  • suomalaisen opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon
  • näyttötutkintona suoritetun suomalaisen ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon tai
  • ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa hakukelpoisuuden korkeakouluopintoihin.

Hakukelpoisuus ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen (koskee suomenkielisiä, ruotsinkielisiä ja vieraskielisiä koulutuksia) 

Hakukelpoisuuden ylempään AMK-tutkintoon antaa soveltuva ammattikorkeakoulututkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto sekä tämän jälkeen hankittu vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta. Asianomaiseksi alaksi katsotaan sekä ala, jolle nyt ollaan hakemassa että ala, jolta korkeakoulututkinto on.

Ammattikorkeakoulu määrittelee pohjakoulutusvaatimuksen jokaiseen hakukohteeseen erikseen:

  • Project Management (YAMK): Insinööri AMK tai vastaava ulkomailla suoritettu tutkinto.
  • Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen (YAMK):  Sairaanhoitaja (AMK), terveydenhoitaja (AMK) tai sosionomi (AMK).

Työkokemusvaatimus (ylempi AMK)

Hakukelpoisuuteen vaaditaan kolme vuotta työkokemusta, joka on kertynyt lopullisen tutkintotodistuksen myöntämispäivästä alkaen ja se on hankittu kevään haussa 31.7.2018 mennessä ja syksyn haussa 31.12.2018 mennessä.

Ammattikorkeakoulu hyväksyy työkokemukseksi myös aiemmin suoritetun opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon (tutkinto voi olla miltä koulutusalalta tahansa) jälkeen, ennen korkeakoulututkintoa hankitun työkokemuksen. Myös tässä tapauksessa vaaditaan asianomaiselta alalta hankittu vähintään kolmen vuoden työkokemus.

Yrittäjyys hyväksytään työkokemukseksi, jos siitä on todistus, joka osoittaa, että hakija on tai on ollut YEL tai MYEL- vakuutettu. (YEL= yrittäjäeläkevakuutus, MYEL=viljelijöiden, metsätilallisten, kalastajien ja poronhoitajien sekä heidän perheenjäsentensä työeläkevakuutus). Ulkomainen yrittäjyys todistetaan vastaavin virallisin dokumentein.

Käsi- ja taideteollisuusalalla, viestintä- ja kuvataidealalla, teatteri- ja tanssialalla ja musiikkialalla työkokemuksen asemesta voidaan vaatia vastaavan pituinen taiteellinen toiminta, joka osoitetaan esim. portfoliolla (Laki 932/2014).

Merenkulkualalla merikapteeni (ylempi AMK) -koulutukseen hyväksytään Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin hyväksymä vähintään kuuden kuukauden aluspalvelu päällystötehtävissä merimiesrekisteriotteen mukaan. Sen lisäksi vaaditaan työkokemusta merenkulkualan palveluksessa joko merellä tai maissa siten, että em. päällystötehtävissä toimiminen ja muu merenkulkualan työkokemus yhteen laskettuna muodostavat vähintään kolmen vuoden työkokemuksen.

Työkokemus ilmoitetaan täysinä kuukausina. Hakijan tulee muuntaa osa-aikatyön tunnit kokoaikaiseksi niin, että 150 tuntia tai 20 vähintään 7 tunnin työpäivää vastaa yhtä kuukautta. Työkokemuksen ei tarvitse olla yhtäjaksoista eikä saman työnantajan palveluksessa hankittua. Rinnakkaisista työsuhteista voi saada työkokemuspisteitä vain päätoimista työskentelyä vastaavan määrän.

Varusmiespalvelusta, naisten vapaaehtoista asepalvelusta, siviilipalvelusta tai hoitovapaata ei lasketa työkokemukseksi.

Hakukelpoisuuden osoittaminen

Haussa käytetyn tutkinnon on oltava suoritettuna niin, että lopullisen tutkintotodistuksen kopio on perillä korkeakoulussa opiskelijavalinnan tulosten julkaisemisen jälkeen ennalta ilmoitettuna määräaikana (ks. aikataululiite).  

Suomalaisella tutkintotodistuksella hakevien ei todistuskopiot tarkistetaan vain hyväksytyksi tulleilta. Poikkeuksena ovat ennen vuotta 1990 suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneet, joiden on toimitettava todistuskopiot ennalta ilmoitettuna määräaikana korkeakoulujen hakijapalveluihin (ks. aikataululiite).

Osoittaakseen hakukelpoisuutensa Suomen ulkopuolella suoritetulla tutkinnolla hakevan on ennalta ilmoitettuna määräaikana (ks. aikataululiite) toimitettava kopio hakemuksensa perusteena olevasta lopullisesta tutkintotodistuksesta ylimpänä ammattikorkeakouluhakutoiveena olevan ammattikorkeakoulun hakijapalveluihin, joka tekee päätöksen hakukelpoisuudesta kaikkiin ammattikorkeakoulujen hakutoiveisiin. Tämä ei koske hakukautena valmistuvia ulkomaisen tutkinnon suorittavia hakijoita.

IB, EB tai RP- tutkinnolla hakevien tulee toimittaa todistuskopiot ennalta ilmoitettuna määräaikana (ks. aikataululiite). 

Jos tutkintotodistuksen kieli ei ole suomi, ruotsi tai englanti, niin hakijan on lisäksi toimitettava kopio virallisen kielenkääntäjän käännöksestä. Käännöksessä tulee olla kääntäjän allekirjoitus ja leima. Käännös tulee toimittaa ennalta ilmoitettuna määräaikana korkeakoulujen hakijapalveluihin (ks. aikataululiite). Vain lopullinen tutkintotodistus voidaan hyväksyä, tilapäisiä tai väliaikaisia todistuksia ei hyväksytä.

Pakolaisasemassa oleva* tai turvapaikanhakija voi hakea ja tulla valituksi koulutukseen aivan kuten kuka tahansa muukin hakukelpoinen Suomen tai muun maan kansalainen.

Jos hakija on pakolainen tai pakolaiseen rinnastettavassa asemassa ** tai turvapaikanhakija, eikä hän voi todistaa aikaisempaa tutkintoaan asiakirjoin, korkeakoulu voi kutsua hakijan valintakokeeseen tai lähettää hakemuksen tarvittaessa akateemiseen arviointiin. Hakukohteen korkeakoulu ratkaisee hakijalta pyytämänsä selvityksen perusteella, onko selvitys aikaisemmasta tutkinnosta riittävä.

Hakijalla tulee olla statuksestaan kertova viranomaispäätös (turvapaikkapäätös tai oleskelulupa suojelun perusteella). Hakijan tulee toimittaa kopio kyseisestä päätöksestä kaikkien hakukohteiden korkeakoulujen hakijapalveluihin ennalta ilmoitettuna määräaikana (ks. aikataululiite).

Turvapaikkaa hakeva, joka ei ole vielä saanut päätöstä, voi statuksensa selvittämiseksi esittää esim. valintakoetilanteessa Migrin myöntämän kuvallisen henkilökortin ja hakukohteen vaatiessa myös Migrin maksullisen (20 €) vireilläolotodistuksen siitä, että hakija voi oleskella laillisesti Suomessa asiansa käsittelyn ajan ts. kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu.

Valintatavat

Valintatapa 1 valintakoe 40/70/100 pistettä

Valinta kaikkien hakijoiden osalta pelkän valintakokeen perusteella. 

Valintatapa 2A koulumenestys ja valintakoe

  • Sairaanhoitaja AMK, päivä- ja monimuotototeutukset
  • Sosionomi AMK, päivä- ja monimuotototeutukset

Koulumenestys 30 pistettä (vain ylioppilastutkinnon suorittaneet) ja valintakoe 70 pistettä. 50 % hakijoista valitaan valintakokeella ja 50% yhteispistein. Varsinaiseen valintakokeeseen kutsutaan 3x aloituspaikkojen verran hakijoita esivalintakokeesta kertyvien pisteiden perusteella.

Muulla kuin ylioppilastutkinnolla hakevat valitaan pelkän valintakokeen perusteella. Ylioppilastodistuksella hakeva on mukana molemmissa valintatapajonoissa.

Valintatapa 1 ja 3 Valintakoe ja todistusvalinta (todistusvalinnassa mukana vain ylioppilastutkinnolla hakevat)

  • Liiketalous, päivätoteutus
  • Tietojenkäsittely, päivätoteutus
  • Sähkötekniikka, päivätoteutus
  • Tietotekniikka, päivätoteutus
  • Ympäristöteknologia, päivätoteutus

Liiketalouden päivätoteutuksessa todistusvalinnalla valitaan 40% hakijoista. Tietojenkäsittelyn päivätoteutuksessa todistusvalinnalla valitaan 15% hakijoista. Sähkötekniikassa, tietotekniikassa sekä ympäristöteknologiassa hakijoista todistuksen perusteella valitaan 20%. Loput hakijat valitaan pelkällä valintakokeella.

Todistusvalinnan perusteella valittavien hyväksymistieto julkaistaan toukokuun lopulla, kun korkeakoulut ovat saaneet kevään ylioppilaiden arvosanat hakujärjestelmään YTL:lta. Näet mahdollisen hyväksymistiedon Oma Opintopolku -palvelussa. Hyväksyttyjen ei tarvitse osallistua valintakokeeseen.

Valinta on ehdollinen siihen asti kunnes ammattikorkeakoulu  on tarkistanut koulu- ja työtodistukset. Ammattikorkeakoulu voi purkaa valinnan, jos todistuksia ei toimiteta ammattikorkeakoulun ilmoittamassa määräajassa tai jos hakija on antanut itsestään virheellisiä tietoja.

IB-tutkinnon, EB-tutkinnon ja Reifeprüfung-tutkinnon suorittaneet hakijat muuntavat tutkintotodistuksensa arvosanat seuraavan muuntotaulukon mukaisesti:

Todistusarvosanojen muuntokaava

Matematiikka

Muu aine-kohtainen koe

 IB-tutkinto

(Diploma)

 Reifeprüfung-tutkinto

Suomalainen ylioppilastutkinto 

9,50–10,00

9,00–10,00

7 (Excellent)

13–15 pistettä

Laudatur

8,50–9,45

8,00–8,95

6 (Very good)

12–10 pistettä

Eximia cum laude approbatur

7,00–8,45

7,00–7,95

5 (Good)

8–9 pistettä

Magna cum laude approbatur

6,00–6,95

6,00–6,95

4 (Satisfactory)

7 pistettä

Cum laude approbatur

5,00–5,95

5,00–5,95

3 (Mediocre)

5–6 pistettä

Lubenter approbatur

4,00–4,95

4,00–4,95

2  (Poor)

4 pistettä

Approbatur

Esteetön opiskelijavalinta - valintakokeen erityisjärjestelyt

Hakija hakee oikeutta valintakokeen suorittamista koskeviin erityisjärjestelyihin erillisellä hakemuksella. Hakulomake on kaikille korkeakouluille yhteinen ja se on saatavilla jokaisen korkeakoulun verkkosivulta. Hakemuksessa hakija kuvaa tarvitsemansa valintakokeen erityisjärjestelyt sekä perustelut erityisjärjestelyjen hakemiselle. Hakemukseen tulee liittää kopiot todistuksista, joihin hakija vetoaa.

Lukihäiriön vuoksi lisäaikaa anovan tulee liittää hakemukseensa koulutuksen saaneen erityisopettajan, asiaan perehtyneen psykologin, puheterapeutin tai erikoislääkärin (lastenneurologi, neurologi tai foniatri) lausunto. Hakijan toivotaan esittävän hakemuksensa liitteenä lisäksi ylioppilastutkintolautakunnan vastaava päätös, mikäli sellainen on. Lisäaika (20 min/ alkava koetunti) voidaan myöntää vain jos lukihäiriö on keskivaikea tai vaikea. Lausunnot saavat olla enintään 5 (viisi) vuotta vanhoja (päivätty 1.4.2012 tai sen jälkeen).

Jos valintakokeen erityisjärjestelyihin oikeuttava este on jo olemassa hakuaikana, valintakokeiden erityisjärjestelyhakemus tulee jättää korkeakoulujen sopimaan yhteiseen määräaikaan mennessä (7.2.2018/ 13.4.2018). Hakemus toimitetaan erikseen kaikkiin korkeakouluihin, joihin hakija on hakenut. Korkeakoululla voi olla täydentävää ohjeistusta esim. kaksivaiheisiin valintoihin liittyen. Hakemus toimitetaan ao. korkeakoulujen hakijapalveluihin.

Jos valintakokeen erityisjärjestelyihin oikeuttava este syntyy tai todetaan hakuajan päättymisen ja valintakoeajankohdan välillä, tulee hakijan jättää erityisjärjestelyhakemus viipymättä kaikkien niiden hakutoiveiden korkeakoulujen hakijapalveluihin, joissa järjestettäviin valintakokeisiin hakija osallistuu. Korkeakoulu voi evätä hakijalta oikeuden erityisjärjestelyihin, mikäli järjestelyt on esim. aikataulusyistä mahdotonta toteuttaa.

Päätös valintakokeen erityisjärjestelyistä on hakukohdekohtainen ja päätös on voimassa vain määrättynä valintakoepäivänä. Päätöksenteossa noudatetaan hyvän hallintotavan mukaisia menettelyjä. Erityisjärjestelyhakemuksen liitteet ovat salassa pidettäviä.

Valinta tasapisteissä olevien välillä

Ammattikorkeakoulujen hakijat asetetaan tasapistetilanteessa lopullisessa valinnassa paremmuusjärjestykseen seuraavin perustein:

  1. valintakoepisteet
  2. koulumenestyspisteet
  3. työkokemuspisteet
  4. hakutoivejärjestys

Tasapistetilanteessa käytettävät perusteet vaihtelevat hakukohteittain riippuen siitä, mitä valintatapoja hakukohteessa käytetään. Jos näillä kriteereillä ei saada eroa tasapistetilanteessa olevien välillä, ammattikorkeakoulu voi valita kaikki tasapistetilanteessa olevat hakijat tai ei valitse ketään tasapistetilanteessa olevia hakijoita tai järjestelmä voi arpoa valittavan/valittavat.

Ensikertalaiskiintiö

Vastaanotettu opiskelupaikka syksyllä 2014 alkaneesta koulutuksesta vaikuttaa  hakijan asemaan: hakijaa, joka on ottanut paikan vastaan syksyllä 2014 alkaneesta koulutuksesta tai tätä myöhemmin, ei enää tulevissa hauissa katsota ensikertalaiseksi. Hakijaa ei myöskään katsota ensikertalaiseksi, jos hän on jo suorittanut korkeakoulututkinnon.

Vaasan AMK varaa kevään 2018 yhteishaussa  80 % aloituspaikoista ensikertalaisille hakijoille päivätoteutuksien osalta.  Monimuotokoulutuksissa aloituspaikoista varataan 50 % ensikertalaisille.

Ensin täytetään ensikertalaisten kiintiöt ja tämän jälkeen loput hakijat paremmuusjärjestyksessä.

Yhden korkeakoulupaikan säännös

Yhden opiskelupaikan säännös koskee sekä yhteishakuja, erillishakuja että yliopistojen jatkotutkintoihin (lisensiaatti, tohtori) johtavien koulutusten hakuja. 

  • Voit ottaa vastaan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan.
  • Koskee myös yliopistojen jatkotutkintoja eli lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja.
  • Siirtohaussa saatu paikka korkeakoulussa ei kuulu säännöksen piiriin.
  • Säännös ei koske Poliisiammattikorkeakoulua, Högskolan på Ålandia eikä ulkomaisia korkeakouluja.

Sinulla voi olla useampi tutkinnonsuoritusoikeus eli paikka tutkintoon johtavassa koulutuksessa, mutta opiskelupaikat pitää ottaa vastaan eri lukukausina.

Oikaisumenettely

Jos opiskelijavalintaa ei mielestäsi ole tehty valintaperusteiden ja yhteishaun periaatteiden mukaisesti, ota ensin yhteyttä hakijapalveluihin. Jos asia ei selvittelyn jälkeen ratkea sinua tyydyttävällä tavalla, voit pyytää oikaisua ammattikorkeakoulusta kirjallisesti neljäntoista (14) päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta.