Hyväntuulista porukkaa kokoontui viettämään iltapäivää leikkimielisen kisailun muodossa.

Meno oli välillä hyvinkin vauhdikasta, tässä Joni Ristilän tyylinäyte.

Ajopelit ja -taidot testissä

Nopeuskilpailussa kunkin tiimin neljän nopeimman kuljettajan ajat laskettiin yhteen. Vaikka tilaisuus oli leikkimielinen, riitti jokaisella tiimillä näyttöhaluja.

Ajosuoritukset olivat reippaita ja vauhdikkaita tilanteita riitti. Nopeuskilpailun voiton ja komeat karvanopat pokkasi hienosti toimineella skootterillaan Tiimi 2 (Ari-Pekka Pulkkis, Peter Jakobsson, Pekka Hinkkainen, Mikael Bremer, Sebastian Lindberg, Niko Ranta, Jesper Kero ja Hannes Dahlmars). Kauas ei jäänyt toinen skootteritiimi eli Tiimi 1. Mönkijätiimeille jäi tänä vuonna peränpitäjien paikat.

Vaikka kyseessä oli joukkuekilpailu, käytiin kovaa kilpailua myös epävirallisesta luokan nopeimman tittelistä. Varsinkin Mikko Rinnan ja Hannes Dahlmarsin ajosuoritukset herättivät kunnioitusta molempien lyötyä aiempien vuosien ennätykset sekuntikaupalla. Lopulta päivän nopeimman ajan teki Hannes Dahlmars, joka tietysti ansaitsi suorituksestaan erikoispalkinnon.

Päivän säväyttävimmästä ajosuorituksesta puolestaan palkittiin Eetu Kankaanpää, jonka mielestä mönkijä kulki kovempaa peruuttamalla. Tiimit sekä juonteessa mukana olleet opettajat äänestivät myös muita tiimejä eniten auttaneen tiimin. Palkinnon vei niukasti Tiimi 4 (Joonas Saarikoski, Jiri Kronqvist, Elina Knuuttila, Kim Nikko, Jussi-Pekka Ojala ja Joni Ristilä).

Palkintojenjaon jälkeen oli aika palauttaa menopelit takaisin labraan ensi vuoden ykkösiä odottamaan ja siirtyä viettämään ansaittua kesälomaa. Kesäloma taitaakin lähes kaikilla opiskelijoilla sujua kesätöiden merkeissä.

Voittajien on helppo hymyillä. Tiimi 2 vei nopeuskilpailun nimiinsä.

Tiimi 4 äänestettiin eniten muita tiimejä auttaneeksi tiimiksi.

Teksti: Osku Hirvonen
Kuvat: Markku Kuusinen

Kahden viikon ajan opiskelijat osallistuivat luennoille ja työskentelivät noin kuuden hengen tiimeissä omia projektejaan työstäen ja esityksiä pitäen. Projektien aiheet vaihtelivat: osa keskittyi teknisiin energiaan liittyviin aiheisiin (esimerkiksi Darrius-tyyppisen tuulivoimalan rakentaminen), osa taloudellisiin ja osa johtamiseen monikulttuurisissa tiimeissä.

Kurssilaiset ja opettajia IUT:n rakennuksen edessä.

VAMKin koneinsinööriopiskelijat luennolla.

Lisämausteensa viikkoihin antoivat opintoretket Siemensille, Schneiderille sekä Ranskan suurimmalle urbaanille aurinkopaneeleilla sähköä tuottavalle julkiselle rakennukselle (Centrale Solaire PAJOL).  Ekskursioiden lisäksi opiskelijoilla oli mahdollisuus tutustua Pariisin loistavaan museotarjontaan.  Museokäynnit järjestettiin Cite de Sciences jaet de l ´ìndustrie -tiedemuseeoon sekä Arts et Metiers -museoon, jossa kävijät pääsivät tutustumaan moniin teknistä kehitystä edistäneisiin innovaatioihin ja tieteen saavutuksiin. Museokäynti historiallisessa museossa todella avasi kävijän silmät ymmärtämään ranskalaisten tiedemiesten tärkeän roolin tekniikan kehityksessä satojen vuosien aikana.

Ekskursiokohde  Centrale Solaire du Pajol.

Tekniikan kehityksen kannalta tärkeä metrimitta Art et Metiers -museossa.

Vapaa-ajanvietto-ongelmia ei opiskelijoilla eikä VAMKin opettajatiimillä (osastonjohtaja Lotta Saarikoski ja yliopettaja Olavi Mäkinen) ollut, koska päivät kuluivat intensiivisesti luentojen ja projektien parissa. Toki illalla ja viikonloppuna oli  hiukan aikaa tutustua myös  Pariisin moniin  nähtävyyksiin ja nauttia ranskalaisen keittiön antimista.

Viimeinen Pariisissa järjestettävä IP-ohjelma huipentui juhlavaan todistustenjakoseremoniaan ja tyylikkääseen cocktail-tilaisuuteen.  Pariisin jälkeen IP:n järjestämisvastuu siirtyy Kreikkaan.

- Viimeisenä kurssipäivänä kuulimme ilouutisen Kreikasta, että sikäläinen opetusviranomainen oli hyväksynyt uuden IP:n järjestettäväksi Kreikassa, jossa saamme tutkia energia-asioita ensi vuonna, kertoo Lotta Saarikoski.

IP-ohjelmaan osallistui noin 70 opiskelijaa Suomesta (VAMK ja Metropolia), Liettuasta, Saksasta, Ranskasta, Kreikasta, Romaniasta, Hollannista ja Belgiasta. Kansallisuuksia oli edustettuina vielä useammasta maasta, muun muassa Espanjasta ja useasta Afrikan maasta. Monikulttuurisissa tiimeissä opiskelijat oppivat toimimaan ja kommunikoimaan eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa. Monikulttuurisuustaidot tulevatkin olemaan erittäin tärkeitä uusille insinööreille yhä kansainvälisemmäksi muuttuvassa työelämässämme.

Kuvat ja teksti: Lotta Saarikoski

Myös aikuisopiskelijat tekevät projekteja tiimeinä. Tämä tiimi halusi jopa opintojen ulkopuolella mennä opettamaan robottia Technobothniaan, koska tehtävä oli niin kiinnostava.

Ykkösellä kaikki alkaa

Jo kolmatta kertaa ovat ensimmäisen vuoden konetekniikan opiskelijat purkaneet moposkoottereita tai mönkijöitä alkutekijöihinsä. Purkamisen yhteydessä heidän on pitänyt dokumentoida purkamistapahtuma niin kattavasti, että he pystyvät syntyneen dokumentoinnin avulla kokoamaan laitteen myöhemmin kasaan. Olennainen osa toteutusta on projektimainen toimintamalli, jossa opiskelijoiden muodostamat tiimit seuraavat projektin etenemistä ja vertaavat toteutumaa laatimaansa projektisuunnitelmaan. Sekä purku- että kokoonpanoprojektin puolivälissä on pidetty yhteiset väliraportointitilaisuudet, joissa päivitetään projektien sen hetkiset tilanteet. Tämän lisäksi tiimit pitävät keskenään omia seurantapalavereitaan.

Tämä projektimainen toimintamalli, jossa purkamisen ja kokoonpanon yhteyteen on linkitetty muita opintojaksoja, esimerkiksi materiaali- ja valmistustekniikka sekä tekninen piirustus, on koettu hyväksi tavaksi omaksua uusia asioita. Yhtä tärkeää on tiimityön ja projektitoiminnan periaatteiden sekä projektitoimintaan liittyvän terminologian omaksuminen.

Opintojen projektimainen toteutus jatkuu läpi koko opiskeluajan. Tämän uuden toimintamallin myötä opiskelijat ovat VAMKista valmistuttuaan valmiita siirtymään työelämään ja toimimaan jäseninä projektitiimeissä joko isommissa tai pienemmissä projekteissa.

Kakkosvuonna kansainvälistytään

Toisen opiskeluvuoden projektina on suunnitella ja valmistaa vaihdelaatikko tiimityöskentelynä. Tänä lukuvuonna yhteistyötä on tehty saksalaisen korkeakoulun HS Ulmin kanssa. Aiheesta lisää VAMKin www-sivuilla ja Pohjalaisessa.

Kolmantena vuonna tuotekehitystä teollisuuden antamissa projekteissa

Konetekniikan kolmannen vuoden opintojuonne on suunniteltu entisen Tuotekehitys-opintojakson ympärille.

Pääperiaatteita ovat:

•    Opetus perustetaan koko lukuvuoden mittaisten, teollisuudesta haettujen todellisten tuotteiden kehittelyyn.
•    Mahdollisimman monet opintojaksot integroidaan tiiviisti tuotekehitysprojektiin, jotta opetukseen saadaan käytännönläheisyyttä.
•    Oppilaat tekevät myös itseohjautuvaa työtä tuotekehitystiimeinä.

Esimerkkejä opintojaksojen integroinnista:

•    Tuotesuunnittelu-opintojakso sisällytetään suoraan tuotekehitysjuonteeseen
•    Tuotteiden mallinnus tehdään 3D-tuotesuunnittelu-kurssissa
•    Kustannus- ja kannattavuuslaskenta-opintojaksossa tehdään kustannuslaskelmat kehitettävänä olleeseen tuotteeseen.

Kokemukset juonteesta ovat olleet rohkaisevia. Teollisuudesta on saatu hyvin monipuolinen kirjo erilaisia kehitettäviä tuotteita tiimeille. Työhön saadaan siten tavoiteltua "oikean työn makua" ja opiskelijoita motivoitua tämän kautta. Projektiin osallistuneet yritykset ovat olleet muun muassa taajuusmuuttajiin erikoistunut yritys Vacon ja konepaja Sop Metal Oy. Mukana yhteistyössä on ollut myös Länsi-Suomen muotoilukeskus MUOVA, jonka teolliset muotoilijat ovat antaneet oman opetuspanoksensa juonteen eri vaiheissa.

Ensi vuodeksi odotamme uusia haastavia projekteja! Jos yrityksellänne on sellainen tarjolla opiskelijoille, ota yhteys juonteen vastuuopettajaan matti.makkonen@vamk.fi.

Lukuvuoden aikana opiskelijat esittelevät projektien etenemistä useissa seminaareissa.

Neljäntenä vuonna innovoidaan ja autetaan paikallisia yrityksiä Robottiakatemiassa

Tänä lukuvuonna syventävissä koneensuunnittelun ammattiopinnoissa on kokeiltu uutta opiskelumallia. Suunnitteluopinnot on viety läpi tuotekehitysprojektin muodossa ja eri opintojaksot on integroitu kehitettävän tuotteen ympärille. Opiskelu on tapahtunut itseohjautuvasti ja mahdollisimman paljon tiimityönä. Opettajat ovat olleet tiiviisti mukana työssä, kuitenkin enemmän ohjaten kuin opettaen, ja näin perinteinen luokkaopetus on saatu minimoitua.

Kehityskohteeksi projektiin valikoitui pieni rotaatiovalukone. Yhteistyökumppani Vaasan aikuiskoulutuskeskus (VAKK) valmisti laitteen osat opiskelijoiden tekemän 3D-mallin ja piirustusten mukaan. Sponsorina toimi pintakäsittelyyn erikoistunut yritys Polttoväri Oy.

Tulokset kokeilusta ovat olleet kaikkien osapuolien kannalta erinomaiset:

•    Malli motivoi opiskelijat aktiiviseen ja tehokkaaseen itseohjautuvaan toimintaan.
•    VAMKin konelaboratorio sai projektin tuloksena pienten muovituotteiden valamiseen täysin toimivan koneen minimikustannuksilla.
•    VAKK sai oppilailleen mielekkään harjoitustyön ja VAMKin opiskelijat kokemusta tilaajana toimimisesta.

Hienoja projekteja on toteutettu myös konetekniikan omassa Robottiakatemiassa, jossa on suunniteltu ja valmistettu jo usean vuoden ajan robottien tarttujia muun muassa Wärtsilälle ja tehty myös muita tuotantoautomaatioon liittyviä projekteja esimerkiksi konenäköön liittyen. Opiskelijoiden suunnittelemat tarttujat yllättivät jopa yrityksen kokeneet suunnittelijat, sillä opiskelijat olivat keksineet ihan uuden lähestymistavan asiaan. Tuloksia on pidetty erittäin onnistuneina.

Koko lukuvuosi on mennyt moninaisten projektien parissa ja kohta opetushenkilöstö joutuneekin hankkimaan itselleen jonkinlaisen projektisalkun hallintasysteemin, koska projekteja ”pukkaa” niin paljon. Mutta sehän on ollut tavoitteenakin!

Lukuvuoden lopun kruunaa Primapowerin asettama usean vaasalaisen oppilaitoksen välinen tuotekehityskilpailu, johon koneosastolta osallistuu kolme tiimiä. Odotamme mielenkiinnolla tuloksia ja uskomme tietysti voittoon!

Kyllä nyt hymyilyttää - tyytyväiset robottiakatemialaiset Wärtsilän edustajien sekä lehtori Mika Billingin kanssa.

Teksti: Lotta Saarikoski, Pekka Ketola, Matti Makkonen
Kuvat: Lotta Saarikoski

Kummassakin oppilaitoksessa toimivat 3-4 -hengen ryhmät suunnittelivat vaihdelaatikoiden 3D-mallit ja laativat niistä piirustukset. Tämän jälkeen ryhmät vaihtoivat kuvia keskenään ja opiskelijat koneistivat vaihdelaatikon komponentit toisen ryhmän kuvien mukaisesti. Vaasalaiset valmistivat siis kuvat saksalaisten piirustusten mukaan ja saksalaiset puolestaan käyttivät suomalaisia piirustuksia.

Kysymistä ja korjausehdotuksia tuli tietenkin puolin ja toisin, mutta se oli tarkoituskin. Sekä suomalaiset että saksalaiset opiskelijat oppivat paljon kommunikoinnin tärkeydestä tällaisessa kansainvälisessä projektissa. Sähköpostin lisäksi myös Facebook-ryhmät ovat olleet käytössä ja ajatuksia on vaihdettu englanniksi, saksaksi ja jopa suomeksi. Yksi saksalainen ryhmä oli kokeillut kääntää tekstinsä Google-kääntäjällä suomeksi ja kyllä siitäkin pienellä mielikuvituksella asia selvisi.

Voittajatiimi palkintomatkalle Saksaan

Projekti aloitettiin heti syksyllä alkuarvojen laskemisella ja piirustukset olivat valmiit tarkistettaviksi marraskuun lopussa. Korjausehdotuksia ja kuvien uusia versioita läheteltiin viikon ajan Vaasan ja Ulmin välillä kiivaasti, kunnes valmistus alkoi molemmissa oppilaitoksissa yhtä aikaa 3.12.2012.

Nyt maaliskuussa ollaan siinä vaiheessa, että laatikot ovat valmiit ja koeajot alkavat. Parhaat laatikot suunnitellut ja valmistanut tiimi pääsee myöhemmin keväällä Saksaan tapaamaan yhteistyöryhmäänsä.

Tällainen projektimainen työskentely on VAMKin konetekniikan osaston uuden opetussuunnitelman periaatteiden mukaista; asioita opitaan käytännönläheisissä projekteissa ja eri oppiaineita yhdistellään niin, että ne täydentävät toisiaan ja motivoivat oppimaan ihan eri tavalla kuin irralliset tietopaketit. Opiskelijat oppivat projektinhallintaa ja tiimityötaitoja, joita myös työnantajat osaavat arvostaa.

Vaihdelaatikon 3D-malli ja räjäytyskuva.

Teksti: Lehtori Juha Hantula, konetekniikka

- Kaksikielisessä kaupungissa on luonnolliset edellytykset tehdä tämäntyyppistä kieliyhteistyötä, kertoo lehtori Katariina Savolainen VAMKista.

Tandem-projektissa opiskelija pääsee treenaamaan vierasta kieltä toisen natiivipuhujan kanssa, jolloin kynnys käyttää kieltä madaltuu. Toteutustapana projektissa ovat olleet opiskelijaryhmien vastavuoroiset vierailut. Ensimmäisellä kerralla Novian opiskelijat tulivat tutustumaan VAMKiin ja toisella kerralla ryhmät tapasivat Novian tiloissa.

Kokeilun jälkeen opiskelijoilta saatu palaute on ollut myönteistä. Tapaamiset toivat mukavaa vaihtelua normaaleihin tunteihin, ja samalla opiskelijat saivat lisää rohkeutta käyttää vierasta kieltä. Opiskelijat toivoivat lisää tapaamisia myös jatkossa.

- Positiivisen palautteen kannustamana tarkoituksena on laajentaa toimintaa, jolloin mukaan voidaan ottaa myös muita opiskelijaryhmiä, sanoo Katariina Savolainen.

VAMKin konetekniikan ja Novian rakennustekniikan opiskelijoista koottu ryhmä on tavannut toisiaan opettajien ohjauksessa. VAMKin opettaja Katariina Savolainen seuraa opiskelijoiden keskustelua (kuvassa vasemmalla).

Yhteistyön myötä VAMKin tekniikan opiskelijat pääsevät harjoittelemaan ruotsia käytännössä. Vastaavasti Novian opiskelijat saavat preppausta suomen kielen taitoihin.

Kuvat: Katariina Savolainen ja Anna Korhonen

Tritonian 110-paikkainen Nissi-auditorio täyttyi lähes viimeistä paikkaa myöten seminaariin osallistuneista yritysedustajista ja opiskelijoista.

Aamupäivä vietettiin auditoriossa erilaisia tuotantoautomaatioon liittyviä esityksiä kuunnellen. Avauspuheenvuorossa toimialajohtaja Jorma Tuominen VAMKista painotti automaation merkitystä paikallisen teollisuuden kilpailukyvyn ylläpitämisessä ja samaa sanomaa tuotiin esiin muissakin esityksissä.



ABB:n Teemu Rantala esitteli videoiden avulla toteutuneita innovaatioita robottiautomaation saralta ja herätti varmasti uusia ajatuksia seminaariosallistujissa.

Co-Automationin Sami Kivioja esitteli yrityksensä osaamista muun muassa esimerkeillä yrityksen toimittamista automatisoiduista kokonaisratkaisuista.

Oskari Hakaluoto ABB:ltä esitteli robottisimulointiohjelmiston etuja ja mahdollisuuksia robottisolujen ennakkosuunnittelussa sekä etäohjelmoinnissa. Simulointi onkin nykyään arkipäivää uusien robottisolujen toteuttamisessa ja esimerkiksi Co-Automation tekee kaikista soluistaan toimivat 3D-mallit ennen niiden rakentamista.

Ennen lyhyttä jaloittelutaukoa VASEKin Kari Huhta kertoi vielä VASEKin palveluista sekä saatavilla olevista tuki- ja rahoitusmalleista erilaisiin automaatioinvestointeihin ja henkilöstön koulutukseen.

Tauon jälkeen tapahtuman puuhamies ja VAMKin robotiikasta vastaava lehtori Mika Billing piti huumoripitoisen ja lennokkaan esityksen VAMKin robottiakatemiasta, jonka ideana on, että opiskelijat pääsevät tekemään oikeita robotiikkaan liittyviä projekteja, kuten solu- tai tarrainsuunnittelua, todellisten yritystoimeksiantojen muodossa. Seminaariosallistujien joukossa oli myös parikymmentä konetekniikan opiskelijaa, jotka pääsivät omakohtaisesti näkemään, missä yritysmaailma automaation saralla todellisuudessa menee sekä tietysti samalla luomaan kontakteja loppuopintoja ja tulevaisuuden työuraa silmällä pitäen.

Aamupäivän lopuksi Petri Pitkälä kertoi Omronin moderneista konenäkölaitteista sekä niiden sovelluksista ja SMC:n Toni Skogström päivitti osallistujien tietoja SMC:n laajan tuotevalikoiman uutuuksista muun muassa robottitarrainten osalta.

Lounaan jälkeen siirryttiin Technobothniaan, missä Mika Billing esitteli robotiikkalaboration laitteita ja esimerkiksi oppilaiden luomia sovellusympäristöjä. Koko robottiakatemia-ajatus ja sen toteutus saikin varauksettomia kiitoksia mukana olleilta yritysedustajilta.

Technobothnian robtiikkalaboratoriossa oli ahdasta, kun kaikki kiinnostuneet halusivat nähdä Mika Billingin esittelemän demon Omronin konenäköjärjestelmästä ABB:n robotin kanssa.

Mika Billingin esityksessä erityishuomiota sai myös ABB:n pikkuisen IRB120-robotin lennättämä vihainen lintu.

Päivän päätteeksi seminaarivieraat tutustuivat Co-Automationin tiloissa järjestettyihin messuihin, missä Co-Automation, ABB Robotics, Omron, SMC, Vasek, CIM-Team ja tietysti Vaasan ammattikorkeakoulu esittelivät tarkemmin omia tuotteitaan ja palveluitaan.

Teksti ja kuvat: Osku Hirvonen

Konetekniikan opiskelija, vaasalainen Niko Kuusisto vietti kolme ja puoli kuukautta Filippiineillä Kaakkois-Aasiassa, jossa hän työskenteli Wärtsilän voimalaitosprojektissa. Harjoittelijan työviikko täyttyi monenlaisista hommista: hän valvoi alueen tietöitä ja piti huolen siitä, että maantiekuljetukset työmaalle sujuivat mahdollisimman jouhevasti. Lisäksi Niko vastasi logistiikasta eli hallinnoi tavaran kuljetusta ja varastointia.

-Työskentely Wärtsilän voimalaitoksella antoi hyvän kuvan insinöörin työkentästä asennus- ja käyttöönottotöiden aikana. Monet koulussa opitut teoriat tulivatkin projektiharjoittelussa todeksi, Niko kiittelee.

Niko lähti projektiharjoitteluun parantaakseen kielitaitoaan ja kehittääkseen monella alalla tarvittavaa projektiosaamista. Hän kannustaa lähtemään maailmalle, vaikka kielitaito ei ennen reissua päätä huimaisikaan. Koska ulkomaan projekteissa työkieli on englanti, kehittyy alan ammattisanasto väkisinkin. Lisäksi opiskelija oppii organisointitaitoja sekä ottamaan vastuuta ja työskentelemään itsenäisesti. Niitä ominaisuuksia tuleva työnantaja taatusti arvostaa.

-Merkintä projektiharjoittelusta Filippiineillä ei näytä yhtään hullummalta CV:ssäni. Pidän myös matkustelusta, joten pystyin näin yhdistämään kätevästi kaksi asiaa, Niko kertoo.

Vaikka työviikko oli kuusipäiväinen, ehti Niko nauttia Filippiinien kauniista luonnosta ja tutustua maan vieraanvaraisiin ihmisiin. Välillä ehti kokeilla snorklailua ja surffaamistakin.

Alahärmästä Afrikkaan

Alahärmästä Vaasaan muuttanut, tuleva koneinsinööri Jarmo Lehtomäki työskenteli viisi kuukautta Kamerunissa, Afrikassa. Työskentely Wärtsilän voimalaitoksella oli mielenkiintoinen kokemus myös päiväntasaajalla vallitsevan kuumankostean ilmaston ja sadekauden takia.

Monenlaisia haasteita työpäivään toi afrikkalaisten venyvä aikakäsitys, joka ihmetytti jämpteihin aikatauluihin tottunutta pohjalaista. Nyt Jarmo ei enää hätkähdä, vaikka kaikki ei menisikään, kuten alun perin oli suunniteltu.

-Aina ei voinut tietää, tuleeko tunnissa valmiiksi luvattu työ oikeasti tehdyksi silloin vai vasta viiden tunnin päästä. Siinä oppi joustavuutta, ettei turhaa kannata pingottaa, Jarmo sanoo.

Jarmon työtehtävät voimalaitoksella olivat monipuolisia, pääasiassa hän neuvoi alihankkijaa ja valvoi, että kaikki meni suunnitelmien mukaan. Vaikka englannilla pärjäsi kohtalaisesti Kamerunissakin, sai Jarmo välillä harjoitella myös ranskan alkeita. Tiukimmista tilanteista selvittiin käsimerkkien ja havainnollistavien piirrosten avulla.

-Oli pakko uskaltaa tehdä ratkaisuja ja olla aloitteellinen. Onneksi aina sai apua muilta työntekijöiltä, jos sitä tarvitsi, Jarmo sanoo.

Molempien mielestä ulkomaan projektiharjoittelu oli hyödyllisin vaihe opinnoissa ja niin antoisa kokemus, että sitä voi suositella muillekin.

-Lähtisin heti uudestaan, jos kutsu kävisi. Passi on edelleen takataskussa odottamassa seuraavaa seikkailua, toteaa Niko.

Jarmon työpaikka oli viiden kuukauden ajan Kribin voimalaitoksella, Kamerunissa. Vapaa-aikana Jarmo kävi muun muassa vaeltamassa sademetsissä ja tutustumassa afrikkalaisiin pikkukyliin.

Teksti: Eliina Salmela
Kuvat: Niko Kuusisto, Jarmo Lehtomäki

VAMKin joukkue peittosi kisassa muun muassa Tampereen teknillisen korkeakoulun sekä Haaga-Helia ja Laurea-ammattikorkeakoulujen joukkueet. Kilpailu koostui karsintavaiheesta ja finaalista, johon kutsuttiin jokaisesta kilpailuun osallistuneesta korkeakoulusta karsintatehtävässä parhaiten menestynyt joukkue. Finaalissa joukkueet pääsivät toteuttamaan real-life case-tehtävän, jossa ratkaistiin projektin johtamiseen liittyvä tilanne. Tehtävässä vaadittiin sovellus- ja päättelykykyä sekä analyysin syvyyttä. Voittajajoukkue valittiin finaalin ja karsinnan yhteispisteiden perusteella.

VAMKin opetustapa edesauttaa kilpailumenestystä

VAMKin joukkue voitti projektijohtamisen Suomen mestaruuden viimeksi vuonna 2010. Kisamenestykseen on vaikuttanut VAMKin työelämälähtöinen ja käytännöllinen opetus.

– Konetekniikan osastolla vuonna 2010 alkaneen uuden juonneopetussuunnitelman myötä opiskelijoilla on teetetty paljon projekteja ja ryhmätöitä, jotka ovat hioneet opiskelijoiden tiimityötaitoja. Kilpailussa ryhmän täytyy pystyä työskentelemään tiiminä, kun ratkotaan case-tyyppisiä tehtäviä, joiden suorittamiseen on aikaa vain rajallisesti, kertoo VAMKin projektijohtamisen lehtori Pekka Ketola.

VAMKin konetekniikan osastonjohtaja Lotta Saarikoski painottaa, että myös hyvä kielitaito on VAMKin opiskelijoiden valttikortti. Opiskelijoilla on paljon mahdollisuuksia kansainvälisten kokemusten hankkimiseen.

– Voittajajoukkueen opiskelijoista kolme suorittaa 40 opintoviikon laajuisen englanninkielisen suuntautumisvaihtoehdon ja he ovat kaikki olleet ulkomailla joko vaihdossa tai projektiharjoittelussa, joka on toteutettu yhteistyössä Wärtsilän kanssa. Vaikka kisa käytiin englanniksi, ei kieli siis aiheuttanut rasitetta kielitaitoisille opiskelijoille, sanoo Lotta Saarikoski.

Voittoisa joukkue juhlatunnelmissa: vasemmalta Petri Rajamäki, Antti Toivanen, Mortti Pihlajamäki ja Niko Kuusisto.

Kuva: Iiris Hatakka

IP-ohjelma kehittää  uusiutuvien  energioiden osaamista ja kansainvälisiä tiimityötaitoja

Konetekniikan opiskelijat ovat yhdessä sähkötekniikan ja tänä vuonna myös ympäristötekniikan opiskelijoiden kanssa osallistuneet jo neljäntenä vuonna peräkkäin järjestettyyn uusiutuvia energiatekniikoita käsittelevään IP-intensiiviohjelmaan. Euroopan unionin pääosin rahoittama ohjelma järjestettiin IUT Paris 13 St Denis`ssä Pariisissa.  Yli kahden viikon ajan opiskelijat osallistuivat luennoille ja työskentelivät monikansallisissa tiimeissä omia projektejaan tehden. Ohjelmassa oli myös ekskursioita muun muassa Siemensille ja Schneiderille sekä museokäynti tekniikan ja tieteen saavutuksia esittelevässä museossa.  Vapaa-aika kului tutustuen Pariisin lähiympäristöön ja nähtävyyksiin. Kurssi huipentui juhlavaan todistustenjakoseremoniaan ja ranskalaiseen tyylikkääseen cocktail-tilaisuuteen.

Hyvin suoritettua IP-ohjelmaa sopi juhlistaa hiukan. Kuvassa VAMKin opiskelijoita, osastonjohtaja  Lotta Saarikoski ja  sähkötekniikan yliopettaja  Olavi Mäkinen.

IP-ohjelmaan osallistui noin 70 opiskelijaa Suomesta, Liettuasta, Saksasta, Ranskasta, Kreikasta, Romaniasta, Irlannista, Hollannista ja Belgiasta. Kansallisuuksia oli edustettuina vielä useammasta maasta muun muassa Kolumbiasta ja useasta Afrikan maasta. Monikansallisissa tiimeissä opiskelijat oppivat toimimaan eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa, mikä on insinööreille nykyään tärkeä taito globalisoituvassa elinkeinoelämässä.

Kurssilaiset diplomienjakoseremonian jälkeen IUT Paris 13 St Denis:n kampuksen edessä.

Syksyllä 2012 luvassa kansainvälinen vaihdelaatikkoprojekti saksalaisten kanssa

Syksyllä 2012 aloitetaan kone- ja tuotantotekniikanosastolla uudenlainen opetusyhteistyö saksalaisen HS Ulmin konetekniikan osaston kanssa. Kone- ja tuotantotekniikan lehtorit Juha Hantula, Pertti Lindberg ja Mika Billing kävivät toukokuussa sopimassa projektin yksityiskohdista Ulmissa.  Yhteistyön tarkoituksena on antaa konetekniikan opiskelijoille mahdollisuus harjoitella koneensuunnittelua ja tietokoneavusteista valmistusta käytännössä kansainvälisissä tiimeissä. Toisen vuosikurssin opiskelijat suunnittelevat vaihdelaatikon, joka valmistetaan Saksassa ja päinvastoin. Näin opiskelijat pääsevät konkreettisesti harjoittelemaan kansainvälistä projektitoimintaa ja kommunikointia yli maarajojen. Tällaisia taitoja Vaasan alueen globaalit energiayritykset erityisesti arvostavat.

Lehtorit Hantula ja Billing HS Ulmin laboratorioon tutustumassa.

Jatkossa opetusprojekti voi laajeta jopa yhteiseksi koulutuskokonaisuudeksi, jolloin opiskelija voi suorittaa energiatekniikkaan liittyviä opintoja joko Suomessa tai Saksassa. Tämänkaltaisen yhteistyön mahdollistaa molemmissa korkeakouluissa järjestettävät englanninkieliset suuntautumisvaihtoehdot opintojen loppuvaiheessa.

Ulm on viehättävä vanha saksalainen kaupunki, jossa voi harrastaa jopa soutamista keskellä kaupunkia,  totesivat lehtorit Hantula ja Lindberg.

Teksti ja kuvat: Lotta Saarikoski

Sebastian keskittyy pujotteluun.

Ennen ajopäivää oli kuitenkin tehty paljon töitä - tämä iltapäivä kruunasi koko lukuvuoden ahkeran opiskelun. Kone- ja tuotantotekniikan osaston opinnot on järjestetty jo parin vuoden ajan juonteiksi, joissa opinnot tukevat toisiaan ja liittyvät aina yhteiseen projektiin. Ensimmäisen vuoden syksyllä opiskelijatiimit purkavat skootterin tai mönkijän ja laittavat sen tämän jälleen ajokuntoon kevään aikana. Tämä ajopäivä on kokoonpanon armoton deadline – jos laite ei ole täysin toimiva kisakatsastuksessa, sillä ei myöskään ajeta.

Katsastus oli tarkkaa puuhaa.

Ajopelien kisakunto varmistetaan sillä, että tiimit toimivat tarkasti ennalta laaditun projektisuunnitelman mukaisesti. Tämä edellyttää sitä, että kaikki tiimin jäsenet oppivat ottamaan vastuuta omista töistään ja toimimaan ryhmän hyväksi. Opiskelijat jaettiin toisiaan täydentäviin tiimeihin syksyllä heti opintojen alussa. Näiden tiimien yhteispeliä on sitten hiottu pitkin vuotta ja tulokset näkyivät nyt yhteishenkenä ja yhdessä yrittämisenä. Ja kaikki laitteet – totta kai - toimivat hienosti.

Myös ajotapahtumaa edeltävä raporttien esittelytilaisuus hoidettiin mallikkaasti. Kaikki tiimit olivat saaneet esityksiin omaa näkökulmaa ja oman tiiminsä ajatuksia. Esitysten jälkeinen palautekeskustelu oli kaikin puolin rakentavaa ja antoi opettajakunnalle eväitä kehittää ensi vuoden juonteita vielä paremmiksi.

Tulokset

Kisassa piti ensin kiihdyttää n. 50 metriä, toiseksi peruuttaa tolppien väliin ja kolmannella osuudella pujotella maaliin. Joka tiimin neljä parasta aikaa laskettiin ja yrittää sai niin monta kertaa kuin ehti. Nopeimmat yksittäisajat:

Voittajien hymy oli leveä

Kisan voittajaksi selvisi Tiimi 3 (Camilla Hagström, Joni Hakala, Jukka Kesseli, Jussi Mäki-Saari, Mikko Strang ja Henry Viertola). He saivat toimialajohtaja Jorma Tuomiselta ”pääpalkinnon” eli kipparinlakit. Yllätyspalkinnolla eli ”päällikön munilla” palkittiin Tiimi 5 (Tea Häggblad, Matias Kontio, Antti Kultalahti, Mikkel Näkkäläjärvi, Juha Pylkkä ja Kristian Syrjä). He olivat projektin kuluessa auttaneet eniten muita tiimejä.

Eniten muita auttanut tiimi sai ”Isännän Munat”

Katso Youtubesta video ajopäivästä.

Teksti: Juha Hantula

Kuvat ja video: Markku Kuusinen

Vaasalainen Marko Myllykoski ja kehuu ensimmäistä vuotta käytännönläheiseksi.
– On kivaa, että on muutakin kuin luentoja. Oikeastaan kaikki muutkin opinnot liittyy tähän projektiin, hän kertoo.

Mikä tiimi rakentaa korkeimman tornin A4-papereista? Monenlaista paperiviritystä kokeiltiin Tiimiytymispäivän kilpailussa.

Ensimmäisen vuoden opinnot nivoutuvat yhteen: materiaalitekniikassa tutkitaan mönkijän osia, tiimien esitykset ja raportit liittyvät viestinnän opintoihin ja englannin tunneilla käsitellään sanastoa. Sisältöä saadaan luonnollisesti myös Teknisen dokumentoinnin ja Projektinohjauksen opintojaksoille.
– Kuuluuko tässä olla tämmöinen rako, kysyy Janne Rantakallio skootteria kokoavan ryhmänsä jäseniltä.
He tutkivat kuvia tietokoneelta ja pääsevät yhteisymmärrykseen.

Seuraavaksi kolmikko alkaa hakea skootterin osia kaapistaan. Esiin otetaan iskunvaimentimet, jotka olisi tarkoitus laittaa kasaan. Ryhmä myöntää, että haastavampaa on koota kuin purkaa.

Kun konetekniikan osasto kartoitti teollisuuden taitotoiveita koneinsinöörille, nousivat muun muassa projekti- ja tiimitaidot vahvasti esiin.

Osastonjohtaja Lotta Saarikoski kertoo, että koneinsinöörin opinnot aloittaville tehdään ensimmäisenä koulupäivänä tiimiroolitesti, jonka perusteella heidät jaetaan ryhmiin ja tiimeihin. Tiimeissä on mahdollisimman erilaisia tyyppejä. Heti seuraavana päivänä lähdetään viettämään Tiimiytymispäivää; viime syksynä vierailtiin Stundarsissa.
– Pyrkimys on opiskelijakeskeisiin menetelmiin eikä pelkkään tiedon jakamiseen. Esimerkiksi tiimitaitoja oppii tekemällä itse.

Lotta Saarikoski muistelee, miten pari vuotta sitten ideoitiin pitkään kyseisiä laajempia opintokokonaisuuksia ja työstettäväksi ehdotetut ruohonleikkuri ja lumilinko tyrmättiin; tilalle keksittiin onneksi jotain nuorekkaampaa. Aikuislinjalla on kuitenkin, kuinka ollakaan, opiskelijoita, jotka ovat valinneet nimenomaan ruohonleikkurin purettavaksi ja koottavaksi.

Konetekniikan opiskelijat Petri Hanhimäki, Marko Myllykoski ja Janne Rantakallio kokoavat syksyllä purkamaansa sähköskootteria. Työtä auttaa se, että purkuvaiheet on kuvattu ja raportoitu.

Ryhmiä ohjaavalla laboratorioinsinööri Osku Hirvosella on projektista vain hyvää sanottavaa: opiskelijoilla tuntuu olevan kivaa, he oppivat tuntemaan toisiaan, opintojaksot nivoutuvat luontevasti yhteen ja keskeyttämiset ovat selvästi vähentyneet.

Opiskelijat ovat palautteiden mukaan pitäneet parhaana ”ruuvaamista” eli käsillä tekemistä sekä tiimitoiminnan ja yhteistyön oppimista. Menopelejä päästään koeajamaan ennen kesälomille jäämistä tiimien yhteisessä kilpa-ajotapahtumassa.

Teksti: Pia Liedes
Kuvat: Pia Liedes, Osku Hirvonen

VAMKin kone- ja tuotantotekniikan opiskelijat Aapo Toikkanen ja Samu Mäkinen esittelivät seminaarissa Valukoneistus Oy:lle tekemänsä robotisointiprojektin, jonka he suunnittelivat ja tekivät osana Robotiikan projekti –opintojaksoa. Työn tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa jäysteenpoistosolu yrityksessä olevan käytetyn robotin ympärille. Projekti sisälsi kaikki robottisolun suunnitteluun liittyvät vaiheet robotin layout-suunnittelusta valmiiden ohjelmien ohjelmoimiseen. Lopputuloksena robotti saatiin tuottavaan työhön.

Projektioppimisesta on tullut yksi tärkeimmistä VAMKin konetekniikan osaston opetusmenetelmistä. Opiskelijat oppivat ja verkostoituvat tehdessään oikeita projekteja yrityksille. Lisäksi yritykset saavat tuotteiden lisäksi runsaasti osaamista ja tietotaitoa.

Konetekniikan insinööriopiskelija Aapo Toikkanen ohjelmoi jäysteenpoistorobotti ”Wärtsilää”. Projektityön aikana opiskelijat suunnittelivat tarvittavat työkalut sekä tarttujan robotille.

Robotiikkayhdistys on robotiikan ammattilaisten järjestö, joka kokoaa Suomen asiantuntijat yhteen sekä toimii edellä näyttäjänä robotiikan saralla. Sen tavoitteena on levittää robottiautomaatiosta saatavia hyötyjä yritysten käyttöön sekä uusien sovellusten esilletuomista. Ohjelmaan kuuluu vuosittain yhteisten messumatkojen ja seminaarien järjestäminen.

Teksti ja kuva: Mika Billing

Participants included students from the specialization module in international energy technology and management and a student from Uppsala University.

During the first day of the course, participants visited Pertunmaa to see real bioenergy operation, and Hyötypaperi Oy in Valkeala, a forest waste processing and waste recycling in terminal operations. The group also visited Etelä-Savon Energia Oy to have a firsthand observation of the production of heat and electricity from wood waste on the second day of the course. Later in the afternoon, the group was introduced into bioenergy ERP functions that have been developed by MHG systems. In addition participants had hands on practice on mobile applications in Feedstock documentation and management.

Adebayo Agbejule and Vesa-Matti Honkanen.

Further information about the course can be obtained from Dr. Adebayo Agbejule (ade@puv.fi).

Text: Adebayo Agbejule
Pictures: Abdoul-Hafeez Bello M

Teksti: Matti Makkonen

REALWAn ohjelmassa oli päivittäin luentoja ja ryhmätöitä sekä muuta yhteistä toimintaa. Opiskelijat oli jaettu 12 ryhmään, joissa kussakin oli noin 7-8 eri kansallisuutta olevaa opiskelijaa. Kullakin ryhmällä oli itsenäinen projektitehtävä, joka tuli valmistella ohjelman aikana ja esitellä viimeisenä päivänä.

Luentojen aiheet liittyivät uusiutuviin energioihin ja energian käytön tehostamiseen elinympäristössämme. Opiskelijat saivat kuulla mm. aurinkoenergiasta, geotermisestä energiasta, energiatehokkaista rakennuksista, passiivitaloista, lämpöpumpuista, sähköjärjestelmistä ja niiden simuloinnista, biokaasulaitosten säätöjärjestelmistä, Helsingin energian hiilineutraalin tulevaisuuden tavoitteista sekä EU:n energiaohjelmista ja energiatavoitteista sekä monikulttuuristen tiimien johtamisesta. Lisäksi ohjelmaan kuului tutustuminen erilaisiin rakennuksiin ympäri Pariisia, museokäyntejä ja käynti aurinkopaneeli”farmilla”.

Koska vierailukohteet sijaitsivat ympäri Pariisia, oppi jokainen osallistuja käyttämään Pariisin tehokasta ja isoa, mutta varsin selkeää metroa. Osa ehti katsastamaan myös Pariisin tärkeimmät nähtävyydet kuten Eiffel-tornin, Riemukaaren, Champs Elyseen, Sacre Coeurin kirkon, Notre Damen ja Louvren.

- Opiskelijoiden palautteiden perusteella tämän tyyppinen kansainvälinen toiminta on erittäin hyödyllistä. Vamk on automaattisesti mukana myös ensi vuonna. Koska annoimme nyt varsin suuren panoksen ohjelman onnistumiseen käytännössä, voinemme saada ensi vuonna lisää paikkoja kiintiöömme. Ensi vuoden ohjelma toteutetaan myös toukokuun alussa ja kesto on hiukan yli kaksi viikkoa. Jäämme innolla odottamaan uutta ohjelmaa, toteaa kone- ja tuotantotekniikan osastonjohtaja Lotta Saarikoski.

IUT de St Denis:n luentosali kävi tutuksi 10 päivän aikana. Mukana VAMKista oli myös sähkötekniikan yliopettaja Olavi Mäkinen (kuvassa etualalla).

Aurinkofarmilla kerrostalon katolla.

VAMKilaiset maailmalla. Kuvassa mukana myös Metropolia AMK:n opiskelijoita.

Intensiiviohjelman viimeisenä päivänä pidettiin ryhmien projektitöiden esitykset sekä koko ohjelman arviointihetki. Päivä päättyi viralliseen diplomienjakoseremoniaan ja rentoon coctail-tilaisuuteen.

Isäntäorganisaatio IUT on osa suurta monialaista 22 000 opiskelijan Universite Paris 13 yliopistoa. Universite Paris 13 puolestaan kuuluu kuuden yliopiston muodostamaan noin 100 000 opiskelijaa kouluttavaan klusteriin, jossa pääyliopisto on Sorbonnen yliopisto. IUT:ssa on noin 2000 opiskelijaa ja samoja koulutusaloja kuin VAMKissa.

Lisätietoja: www.univ-paris13.fr

Teksti: Lotta Saarikoski ja Sari Mäkisalo
Kuvat: Lotta Saarikoski

Esittelytilaisuudessa kuultiin ensin kunkin kuuden projektitiimin esitykset, jonka jälkeen siirryttiin käytännön ajoharjoitusten pariin koulun takapihalle tehdylle ajoradalle.

Kaikki opiskelijatiimit olivat vuoden aikana omaksuneet hyvät tiimitoiminnan käytännöt.

Teksti: Lotta Saarikoski
Kuvat: Marko Rantasalo

Mikko Luoma (oik.) esittelee tarraimen toimintaa Wärtsilän Juho Mäenpäälle.

Ideointi- ja suunnittelutyö käynnistyi syksyllä 2010, minkä jälkeen pidettiin väliraporttipalaveri ja sen pohjalta jatkettiin suunnittelua ja prototyyppien rakentamista. Joitakin komponentteja ostettiin, mutta suurin osa saatiin tehtyä itse Technobothnian laboratoriotiloissa.

Tulokset olivat varsin hyviä. Kaikki suunnitelmat eivät toteutuneet aivan loppuun asti, mikä on tuttu tilanne monissa teollisuudenkin tuotekehitysprojekteissa. Tärkeintä kuitenkin oli, että opiskelijat saivat hyvää oppia. Neljännen vuoden opiskelijat olivatkin erittäin motivoituneita, ja useat ryhmät tekivät paljon enemmän tunteja, kuin mitä lukujärjestykseen oli merkitty.

Lue lisää konetekniikan opiskelijoiden tuotekehitysprojekteista tästä (pdf).
Lue lisää Wärtsilän teollisuusrobotista tästä.

Teksti ja kuva: Juha Hantula

Konetekniikan opiskelijat Toni Perälä, Vesa Mäkelä ja Noora Koskinen voittivat arvostetun korkeakouluopiskelijoiden projektijohtamisen SM-kilpailun.

VAMKin konetekniikan neljännen vuoden opiskelijat Noora Koskinen, Vesa Mäkelä ja Toni Perälä ovat voittaneet kultaa korkeakouluopiskelijoiden projektijohtamisen SM-kilpailussa.

Tiukka kisa käytiin 9.11. valtakunnallisten projektipäivien yhteydessä VAMKin, Aalto-yliopiston Oulun yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston, Åbo Akademin ja Tampereen ammattikorkeakoulun joukkueiden kesken.

Finaalijoukkueet valikoituivat netissä suoritettavan ennakkotehtävän kautta. Varsinainen kilpailu oli yhden päivän mittainen ja koostui kahdesta eri tehtävästä. Ensimmäinen tehtävä oli aito työelämän toimeksianto, toisessa tehtävässä arvioitiin yleistä projektinhallinnan osaamista.

Kunnian lisäksi voittajajoukkue pääsee suorittamaan IPMA:n D-sertifioinnin veloituksetta. D-tasolta sertifioidutaan ns. Projektiosaajaksi, jolloin henkilö tuntee pätevyyselementit ja pystyy soveltamaan niitä.

Projektijohtaminen osaksi ammattiosaamista

Projektiliiketoiminta on yritysten yksi tärkeimmistä työkaluista kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Projektiammattilaisista ja nuorista tulevaisuuden tekijöistä on kuitenkin selkeä puute niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Siksi myös korkeakouluopetusta ja -opiskelua on kehitettävä tukemaan näiden taitojen kehittymistä.

- VAMKin konetekniikan osastolla on tartuttu tähän haasteeseen ja on jo usean vuoden ajan toteutettu opetussuunnitelmaa, jossa projektinhallintataitojen kehittämisellä on merkittävä rooli, sanoo osastojohtaja Lotta Saarikoski.

Projektiopintojen lisäksi VAMKin opiskelijoilla mahdollisuus lähteä projektiharjoittelun alueemme suuryritysten yritysten, uten Wärtsilä ja VEO, vientiprojekteihin ympäri maailman. Vaasan ammattikorkeakoulun solmimien sopimusten puitteissa on jo kahdeksan opiskelijaa ollut mukana näissä projekteissa.

- SM-kisamenestys kertoo siitä, että olemme panostaneet oikeisiin asioihin opetuksessa, toteaa lehtori Pekka Ketola tyytyväisenä.

Kilpailun tarkoituksena on tukea projektiopetusta, kasvattaa kiinnostusta projektitoimintaan ja samalla kehittää hauskempi tapa verkottaa tulevaisuuden tekijöitä työelämään. Lisätietoja kilpailusta

Lisätietoja

VAMKin ulkomaan projektiharjoittelu

- http://www.puv.fi/fi/news/insinooriopiskelijatkertoivatprojektiharjoittelukokemuksistaan/
- http://www.puv.fi/fi/news/opiskelijoillereiluannostietoaulkomaanprojektiharjoittelusta/
- http://www.puv.fi/fi/news/potkuaprojektiharjoitteluunamerikasta/

Projektinjohtamisen SM-kisat

-http://www.yc.fi/sm_kisat

Teksti: Pekka Ketola, Tarja Gromov
Kuva: Vesa Sirén

3D-seminaaria olivat junailemassa Markku Pienimäki, Juha Hantula, Jarno Renko, Taina Baxter ja Jukka Hassi.

Tilaisuuden järjesti Ideal Product Data Oy, joka on Siemensin PLM-ohjelmistojen maahantuoja Suomessa. Tällaisia samanlaisia seminaareja järjestetään eri puolilla maata aina, kun uusia merkittäviä päivityksiä ohjelmistoihin on tulossa markkinoille. Siemensin NX-ohjelmistolla on vankka käyttäjäkunta Vaasan alueella ja niiden käyttöä opiskellaan Vaasan ammattikorkeakoulussa osana insinööritutkintoa.

Yleisölle tarjottiin viimeisintä tietoa Siemensin PLM-ohjelmistojen (Product Lifecycle Management) uusista ominaisuuksista. Mallinnusohjelmistossa oli parannuksia muun muassa käyttöliittymässä ja erilaisten piirteiden luonnissa. Siemensin lanseeraama Synchronous Technology eli piirteetön mallinnus oli kehittynyt edellisistä versioista ja muutakin kehitystä oli selkeästi tapahtunut. Piirustusten laatiminen on helpottunut ja suuria parannuksia oli tullut myös CAM-ohjelmointiin ja FEM-laskentaan. 3D-mallinnus itsessään on jo aika tuttua tekniikkaa yrityksissä, mutta parantamista ohjelmissa löytyy näköjään joka vuosi ja hyvä niin.

Tällaiset seminaarit ovat hyviä paitsi informaation jakamisessa myös suunnittelijoiden kohtaamispaikkoina. Tietoja ja kokemuksia vaihdettiin ahkerasti taukojenkin aikana. Samalla suunnittelijat ja ohjelmiston käyttäjät saattoivat antaa palautetta ja näin vaikuttaa jopa ohjelmiston kehittämiseen.

Huomattavan suuri osa osallistujista ei tarvinnut opasteita seminaaripaikalle, sillä he olivat viettäneet Palosaaren kampuksella aikaansa ennenkin. Noin puolet yleisöstä oli Vamkin alumneja, mikä oli sinänsä hieno osoitus oppilaitoksen aluevaikuttavuudesta. Vaasan alueella kone- ja laitesuunnittelua tehdään enimmäkseen Vaasan ammattikorkeakoulusta saaduilla opeilla.

Teksti: Juha Hantula

Konetekniikan 4. vuosikurssin opiskelijat esittelivät suunnittelemiaan ja syksyn kuluessa valmistamiaan tuotteita torstaina 17.12.

Opiskelijat olivat ryhmissä kehittäneet muun muassa kokonaan alumiinista valmistetun vyön soljen sekä olleet mukana tekniikan eri osastojen yhteishankkeessa, jossa mopoautosta tehdään sähkökäyttöinen.  Kiinassa, Wuhanin kaupungissa kolmen kuukauden verran vaihdossa olleet opiskelijat olivat kehittäneet Citroenin jäähdyttäjän tuulettimen Hubei University of Technologyssa.

Kaksipyöräisen nojapyörän kehittänyt opiskelijaryhmä oli valmistanut itse pyörän rungon ja penkin sekä tehnyt viimeistelyn mutta oli muiden opiskelijaryhmien tapaan tehnyt yhteistyötä myös alihankkijoiden kanssa. Ryhmä piti tuoteprojektia haastavana ja mielenkiintoisena kokemuksena, josta on hyötyä työelämässäkin.

Konetekniikan osastolla osa opinnoista on suoritettu projektimuotoisina, mikä on ollut juonneopetuksen pilotointia. Viidestä kurssista on yhdistetty 20 opintopisteen suuruinen juonne, jossa projektiryhmät ideoivat, suunnittelevat, valmistavat ja dokumentoivat vapaavalintaisen tuotteen. Sama opiskelijaryhmä toimii siten sekä suunnittelijoina, ohjelmoijina että koneistajina. Ryhmät sopivat työnjaon keskenään, joten jokainen opiskelija pystyy halutessaan keskittymään omaan erikoisalueeseensa. Suunnittelu aloitetaan 3. vuoden keväällä, ja toteutus tapahtuu 4. vuoden syksyllä.

Opintokokonaisuus opettaa tuotesuunnittelun käytäntöä ja työmenetelmiä todellisen projektin avulla. Projektityöskentelyssä opiskelija saa arvokkaita oivalluksia käytännön työstä alalla ja erinomaiset valmiudet soveltaa oppimaansa aikanaan myös tositoimissa.

- On erittäin tärkeää, että suunnittelu tehdään hyvin ja ryhmä työskentelee yhteisen päämäärän eteen, konetekniikan opiskelijat totesivat.