Opinnot

7 § Opetussuunnitelmat ja henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien koulututusten opetussuunnitelmat koostuvat perus- ja ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista, ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta, opinnäytetyöstä ja kypsyysnäytteestä. Koulututukset jakautuvat suuntautumisvaihtoehtoihin, joissa osa ammattiopinnoista suuntautuu koulutusohjelman perustana olevan ammatillisen tehtäväalueen johonkin osa-alueeseen. Ammatinharjoittamisoikeuksien saavuttamiseksi sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmassa on otettu huomioon laki ja asetus terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä (559/94 ja 564/94) sekä EU:n erityisdirektiivit.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu syventäviä ammattiopintoja, vapaasti valittavia opintoja sekä opinnäytetyö.

Opinnot suunnitellaan ja toteutetaan opintojaksoina, jotka ovat opintojen ja opetuksen perusyksikköjä. Opintojaksot ovat pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. Koulutuksen opetussuunnitelman opintojaksokuvauksessa määrätään kunkin opintojakson nimi, laajuus opintopisteinä, tavoitteet, käsiteltävä asiasisältö, esitiedot, opiskelu- ja arviointimenetelmät, oppimateriaali, opetuskieli sekä toteutusajankohta. Jokainen opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen opiskeluohjelman, jota päivitetään jatkuvasti. Koulututuksien opetussuunnitelmat hyväksyy rehtori.

 

8 § Opiskelijan kielitaito

Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:

1) sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen; sekä

2) sellainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta päättää yksikön johtaja.

Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa. Edellä mainitun toisen kotimaisen kielen kielitaidon arvosana-asteikko on jäljempänä tässä luvussa. Kieltenopetuksen käytännöissä ja todistusmerkinnöissä noudatetaan ARENE:n suositusta (liite) sekä ammattikorkeakoulun sisäistä toimintaohjetta (liite).

Ammattikorkeakoulun kieliopintojen vastaavuus liittyy kielitaidosta annetun lain 424/2003, 6§ kaksikielisessä viranomaisessa valtion henkilöstöltä vaadittavaan toisen kielen taitoon, eli merkintä siitä, onko toisen kotimaisen kielen osaamisen taso hyvä vai tyydyttävä. Opetusministeriön 11/2002 esittämässä korkeakoulujen ja yliopistojen ruotsin kielen suoritusten yhteismitallisuuden kehittämishankkeessa (2002 - 2004) on päätetty suositella 2.4.2004, että ammattikorkeakoulun antamat arvosanat 1-3 vastaavat valtionhallinnon arvosanaa tyydyttävä ja 4-5 valtionhallinnon arvosanaa hyvä.

 

9 § Opinnäytetyö ja kypsyysnäyte

Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä.

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön.

Opinnäytetyö kirjoitetaan pääsääntöisesti koulutuksen kielellä.

Tutkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäyte kirjoitetaan koulusivistyskielellä. Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen ja ruotsin kielellä kirjoitetaan kypsyysnäyte koulutusohjelman kielellä tai yksikön johtaja voi sopia opiskelijan kanssa kypsyysnäytteen antamisesta muulla kielellä.

 

10 § Opintosuoritusten arviointi

Arvioinnilla ohjataan ja tarkistetaan opiskelijan opintojen osaamistavoitteiden saavuttamista. Arvioinnin kriteerit perustuvat opintojakson osaamistavoitteisiin. Opiskelijan tulee saada opintojakson alkaessa tiedot arvioinnin kriteereistä. Opiskelijan oikeus ja velvollisuus osallistua opetukseen määritellään opintojakson toteutussuunnitelmassa. Opiskelija suorittaa opintojakson suunnitelmassa mainittujen suoritusvaatimusten mukaisesti. Opiskelijan tulee saada arviointi yhden kuukauden kuluessa suorituksestaan kirjatuksi opiskelijahallinto-ohjelmaan.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien osaamistavoitteiden saavuttamista arvioidaan suullisten tai kirjallistensuoritusten, näyttöjen, harjoitustöiden tai muiden luotettavien menetelmien avulla.

Opintojakson arviointi on tavoitepohjainen. Arvosana-asteikko on seuraava: erinomainen (5), erittäin hyvä (4) hyvä (3), tyydyttävä (2) ja välttävä (1) sekä hylätty (0) tai seuraava: suoritettu (S), hylätty (0). Lisäksi hyväksiluettujen opintojen arvosanana voidaan käyttää M (muualla suoritettu).

Opintojakson suorituksen arvioi suoritukset vastaanottanut opettaja. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Arvioinnin oikaisemisessa noudatetaan ammattikorkeakoululain (932/2014) ja ammattikorkeakouluista annetun asetuksen (1129/2014) mukaista menettelyä.

Saamaansa selvitykseen ja arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta 14 päivän kuluessa arvosanan julkaisemisesta. Opettajan oikaisupyyntöön antamaan kirjalliseen selvitykseen tyytymätön opiskelija voi hakea kirjallisesti oikaisua ammattikorkeakoulun tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut opettajan selvityksen asiasta. Oikaisupyyntö tulee toimittaa opintotoimistoon tutkintolautakunnalle osoitettuna. Tutkintolautakunta ottaa asian käsittelyyn 30 päivän kuluessa oikaisuhakemuksen saapumisesta lukuun ottamatta heinäkuuta. Tutkintolautakunta valmistelee päätöstään hankkimalla lausuntoja ja selvityksiä. Tutkintolautakunnan päätöksestä ei voi valittaa. Tutkintolautakunnalla on oma ohjesääntö.

Opintojakson hylätty suoritus voidaan uusia enintään kaksi kertaa. Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksytyn opintojakson arvosanaa yhden kerran vuoden kuluessa opintojakson hyväksymisestä. Korottamistavasta päättää opintojakson opettaja. Korotusyrityksen epäonnistuminen ei alenna alkuperäistä arvosanaa.

Opinnäytetyön arvosanaa ei voi korottaa.

Mikäli opiskelija ei voi osallistua uusintakokeisiin todistettavan sairauden, kv-vaihdon takia, tai opiskelija on saanut kahdesta uusinnasta hylätyn arvosanan, on opiskelijan tehtävä kirjallinen selvitys tilanteeseen johtaneista syistä sekä ehdotus toimenpiteistä opintojakson suorittamiseksi. Opiskelija toimittaa selvityksen koulutuspäällikölle ja käy selvityksen pohjalta keskustelun koulutuspäällikön kanssa. Koulutuspäällikkö pyytää tarvittaessa opintojakson opettajan lausunnon asiassa.

Hyväksyttyjä opintosuorituksia ei poisteta opintosuoritusrekisteristä.

 

11 § Opintojen hyväksilukeminen  ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen eli AHOT

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseksi opiskelijan on osoitettava saavuttaneen opetussuunnitelmassa esitetyt osaamistavoitteet. Aikaisempien opintojen vastaavuuden arviointi perustuu koulutuksen opetussuunnitelmaan, jolloin vastaavuudella tarkoitetaan opintojen vastaavuutta tasoltaan, tavoitteiltaan, osaamisalueeltaan ja sisällöltään. Vastaavuuden arvioinnissa käytetään opiskelijan toimittamia kirjallisia todistuksia tai opiskelijan antamia näyttöjä. Asiantuntijaopettaja määrittelee näyttötavan ja arvioi näytön samoilla arviointikriteereillä kuin opintojakson muunlaisenkin suorituksen. Vapaasti valittaviin opintoihin voidaan hyväksi lukea myös muita muualla suoritettuja korkeakouluopintoja. Mikäli avoimessa ammattikorkeakoulussa opintoja suorittanut tulee valituksi ammattikorkeakouluun tutkinto-opiskelijaksi, avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritetut opinnot hyväksiluetaan kunkin koulutuksen opintojen sisältöjen mukaisesti.

Vastaavien korkeakouluopintojen hyväksilukemispäätökset tekee yksikön johtaja kirjallisen hakemuksen ja esityksen perusteella. Päätös tehdään kuukauden kuluessa anomuksen jättämisestä opintotoimistoon.

Opiskelija voi hakea oikaisua yksikön johtajan päätöksestä tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun hänellä on ollut henkilökohtaisesti mahdollisuus saada päätös tietonsa. Oikaisuvaatimus toimitetaan opintotoimistoon joka toimittaa sen tutkintolautakunnalle.  Tutkintolautakunnan päätöksestä ei voi valittaa.

Aiemmin tai opintojen aikana muualla hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) on ohjeistettu erillisellä toimintaohjeella. Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään pääsääntöisesti opintojen alussa tai viimeistään ennen opintojakson alkamista.

 

12 § Tutkinnon suorittaminen ja tutkintotodistukset

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseksi opiskelijan on

  • osallistuttava koulutusohjelman opintojaksojen työmuotoihin siten, että opintojaksojen tavoitteet saavutetaan
  • suoritettava opetussuunnitelmassa ilmoitetut opintojaksot, jotka arvioidaan siten kuin edellä on määritelty
  • suoritettava harjoittelu
  • tehtävä opinnäytetyö sekä
  • suoritettava kypsyysnäyte.

Tutkintotodistuksen allekirjoittavat rehtori ja yksikön johtaja.

Tutkintotodistuksesta ja sen liitteistä käyvät ilmi tutkinnon, koulutuksen ja tarvittaessa suuntautumisvaihtoehdon nimi, nimike, jota tutkinnon perusteella voi käyttää, opiskelijan suorittamat opintojaksot, niiden laajuudet ja arvosanat, kielitaito, opinnäytetyön nimi ja kypsyysnäytteen kieli. Kaikki tutkinnon suorittaneet saavat myös englanninkielisen Diploma Supplement -todistuksen.

Opiskelijalla on oikeus opintojen kestäessä saada todistus suorittamistaan opinnoista. Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoille annetaan suoritetuista opinnoista opintosuoritusote.