Hyvinvointiohjelma

Hyvinvointiohjelman tavoitteena on turvata ja aktiivisesti kehittää keinoja ja toimenpiteitä, joilla teemme ammattikorkeakoulustamme meille kaikille turvallisen ja hyvinvointiamme tulevan opiskelu- ja työympäristön. Hyvinvointiamme uhkaaviin tekijöihin puuttuminen ja ennaltaehkäisy ovat osa ammattikorkeakoulumme kokonaistoimintaa. Tavoitteena on opiskelijoiden hyvinvointia uhkaavien ongelmien ja kriisitilanteiden varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen.

Tavoitteena on myös pyrkiä estämään opiskelijoiden syrjäytyminen koulutuksesta ja tukea heidän mahdollisuuksiaan saattaa opintonsa päätökseen. Esimerkiksi päihteiden ja huumeiden käyttö sekä mielenterveysongelmat hoitamattomana tulee nähdä myös työturvallisuuden riskitekijänä. Ammattikorkeakoulussa opiskelu ja opiskeluun liittyvä työssä oppiminen edellyttävät näiden uhkaavien tekijöiden minimoimista ja ennaltaehkäisyä.

Hyvinvointiohjelman liitteenä on tiivis varhaisen puuttumisen toimintamalli, johon on koottu ohjeet avuksi ja tueksi hyvinvointia uhkaavien tilanteiden hoitamiseen sekä ennalta ehkäisyyn.

Opiskelijoiden hyvinvointiohjelma 2016

Hyvinvointiohjelma (vanha versio)

 

HYVINVOINTIOHJELMA

sisältää  varhaisen puuttumisen toimintamallin

18.2.2016

 

 

1. JOHDANTO.. 2

 HYVINVOINTI OPISKELUYMPÄRISTÖSSÄ.. 3

2 .VARHAISEN PUUTTUMISEN TOIMINTAMALLI. 5

3  MIELENTERVEYDEN TUKEMINEN.. 6

3.1 Mielenterveys voimavarana. 6

3.2 Merkkejä mahdollisista mielenterveyden ja jaksamisen ongelmista: 7

3.3  Miten toimia, mistä apua?. 8

4. PÄIHTEET OPISKELUYMPÄRISTÖSSÄ.. 10

4.1  Ennaltaehkäisevä päihdetyö. 10

4.2  Alkoholi 11

4.3  Tupakkatuotteet 11

4.4   Huumeet 12

4.4.1 Huumausainetestaus. 15

4.5  Opiskelupaikkakunnan päihdepalvelut: 17

5. NETTI- JA PELIRIIPPUVUUS. 18

6. EPÄASIALLINEN KOHTELU JA KIUSAAMINEN.. 19

6.1  Miten toimia jos koet kiusaamista, syrjintää tai häirintää?. 21

 

1. JOHDANTO

Jokaisella opiskelijalla ja työntekijällä on oikeus hyvään ja tasapainoiseen opiskelu- ja työympäristöön. Hyvinvointiohjelma on sekä henkilökunnalle että opiskelijoille tarkoitettu työkalu. Hyvinvointiohjelman tavoitteena on turvata ja aktiivisesti kehittää niitä keinoja ja toimenpiteitä, joilla teemme Oy Vaasan ammattikorkeakoulu Ab:sta meille kaikille turvallisen ja hyvinvointiamme tukevan opiskelu- ja työympäristön.

Hyvinvointiamme uhkaaviin tekijöihin puuttuminen ja ennalta­ehkäisy ovat osa ammattikorkeakoulumme kokonaistoimintaa. Se on myös osa yhteisön hyvinvointia edistävää toimintaa.

Tämän hyvinvointiohjelman liitteenä on tiivis varhaisen puuttumisen toimintamalli, johon on koottu ohjeet avuksi ja tueksi hyvinvointia uhkaavien tilanteiden hoitamiseen sekä ennalta ehkäisyyn. Jokaisen työyhteisön toimijan velvollisuus on havaitessaan puuttua hyvinvointia uhkaavaan tilanteeseen.

Vaasassa 18.2.2016  

HYVINVOINTITYÖRYHMÄ

 

2. HYVINVOINTI OPISKELUYMPÄRISTÖSSÄ

Koko oppimisympäristön ja -yhteisön merkitys opiskelijan jaksamiselle, hyvinvoinnille ja opintojen edistymiselle on merkittävä – tarkastellaanpa sitä opiskelukyvyn, opiskeluhyvinvoinnin tai terveyden edistämisen näkökulmasta. Hyvinvointityö oppimisympäristössä ei kohdistu kuitenkaan vain opiskelijoihin. Henkilöstön hyvinvointi heijastuu myös suoraan opiskelijoiden hyvinvointiin, kouluviihtyvyyteen sekä opetuksen laatuun.

Hyvinvointi koostuu opiskelun/työn ja vapaa-ajan harmonisesta tasapainosta. Hyvinvointiamme lisääviä tekijöitä sanotaan olevan terveellinen ja innostava opiskelu/työ, oppimis-kokemukset, terveelliset elämäntavat, mielekkäät vapaa-ajan harrastukset ja läheiset ihmissuhteet. Opiskelijoiden kokonaisvaltainen hyvinvointi on edellytyksenä opintojen etenemiselle, tutkinnon valmistumiselle ja työelämään sijoittumiselle kun taas koko henkilöstön hyvinvointi on edellytys työässäjaksamiselle.

Hyvinvointia uhkaavat kuitenkin monet eri tekijät opiskelu- ja työyhteisössämme. Liika yrittäminen ja itseltä vaatiminen saattavat muuttaa elämänhallintaan liittyvät hyvät asiat kielteisiksi. Pelko kelkasta putoamisesta, tiivistahtinen opiskelu/työ ja korkea menestymisen vaatimus voivat johtaa elämän yksipuolistumiseen, jopa terveyden menetykseen ja elämänhallinnantunteen väistymiseen. Seurauksena voi olla esimerkiksi masennus- ja uupumustiloja, syömishäiriöitä tai liiallista päihteiden käyttöä.

Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksessa (2012) opiskelijat toivoivat saavansa apua ja tukea terveyteen, opiskeluun ja elämänhallintaan liittyvissä asioissa. Apua tarvitaan mm. opiskeluongelmissa, stressinhallinnassa, jännittämisessä, itsetunto- ja ihmissuhdeongelmissa, mutta myös ravitsemuksessa, liikunnassa, painonhallinnassa ja ergonomiassa. Epäterveelliset ruokailu-, liikunta- ja alkoholinkäyttötottumukset näkyivät paino-ongelmina.

Ammattikorkeakoulumme hyvinvoinnin turvaamista ja kehittämistä ohjaavat seuraavat arvot:

Asiakaslähtöisyys: Ennakoimme ja tunnemme asiakkaiden tarpeet ja odotukset, ja vastaamme niihin laadukkaalla sekä joustavalla toiminnalla.
Kestävä kehitys: Tuotamme lisäarvoa läntisen Suomen alueelle jatkuvasti toimintaamme pitkäjänteisesti ja innovatiivisesti kehittäen sekä ympäristöarvoja kunnioittaen.
Tulevaisuussuuntautunut asiantuntijuus: Tuotamme asiantuntijoita työelämälle ja varmistamme oman osaamisemme ja asiantuntemuksemme jatkuvalla oppimisella.
Arvostus: Rakennamme keskinäistä luottamusta kunnioittamalla jokaista ihmisenä ja annamme avoimesti positiivista ja rakentavaa palautetta

 

-        https://www.thl.fi/fi/web/terveyden-edistaminen/toimijat/terveyden-edistaminen-eri-toimialoilla/terveyden-ja-hyvinvoinnin-edistaminen-ammatillisessa-koulutuksessa/opiskelijoiden-hyvinvointi-terveys-seka-opiskelukyky

-        http://www.ttl.fi/fi/tyohyvinvointi/Sivut/default.aspx

-        http://stm.fi/tyohyvinvointi

 

2. VARHAISEN PUUTTUMISEN TOIMINTAMALLI

Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan sitä, että opiskelijan ja opiskeluyhteisön ongelmat havaitaan ja niihin pyritään löytämään ratkaisuja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Työntekijä tai opiskelija saattaa tunnistaa, että nuorella on ongelmia, mutta keskustelun aloittaminen ja asian esille ottaminen voi olla vaikeaa. Varhaisen puuttumisen toimintamallin tarkoitus on olla avuksi ja tueksi hyvinvointia uhkaavien tilanteiden hoitamisessa.

Puheeksi ottamista voidaan tarkastella huolen vyöhykkeiden kautta. Huolen vyöhykkeitä on neljä.  Yhdessä ääripäässä on - ei huolta lainkaan - ja toisessa ääripäässä on suuren huolen-tilanne. 

 

 

 

 KUVA TÄHÄN

 

 

 

 

 

 

 

Huolen vyöhykkeistö on metafora eli kielikuva ja rajat joustavia. Kahdella työntekijällä saattaa olla hyvinkin eriasteinen huoli kohdatessaan saman opiskelijan. Huoli on aina subjektiivinen kokemus, joka liittyy ennakointiin omista toimintamahdollisuuksista tilanteessa. Huoli muuttuu, kasvaa tai hälvenee, kun omat toimintamahdollisuudet lisääntyvät tai heikkenevät.  

Puuttua täytyy aina kun opiskelijalla tai työntekijällä nousee huoli opiskelijasta tai ryhmästä. Oma subjektiivinen tunne ja kokemus huolesta on riittävä. Keskeistä on puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin mahdollisuudet tukea ja löytää ratkaisuja ongelmiin ovat vielä suuret. Huolen vyöhykkeistö- kaavio auttaa arvioimaan avun ja yhteistyön tarvetta.

Päihteidenkäyttäjän kohtaamisessa on keskeistä avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri. Kohtaamisessa ei saisi ilmetä leimaamista tai moralisointia, vaan tulisi kuitenkin arvostaa henkilöä ja kuunnella häntä. Puhekeksiottotilanteessa esitä huolesi, kerro henkilölle että olet huolissasi hänestä. Kysy kokeeko henkilö itse päihteidenkäytön olevan ongelma tai onko joku toinen esittänyt vastaavaa huolta. Tarjoa apuasi.

 

3 MIELENTERVEYDEN TUKEMINEN

Ammattikorkeakoulun opiskelijat elävät psyykkisten paineiden alla ja saattavat kokea monista eri tekijöistä aiheutuvaa stressiä. Nuoren aikuisen elämä on riskialtista ja siihen liittyy runsaasti muutoksia kuten kotoa pois muuttaminen, mahdollinen yksinäisyys, taloudelliset paineet, kaveripiirin muutokset, muutokset perheen toiminnassa tai koossa sekä esimerkiksi erilaiset seurusteluun liittyvät asiat. Nuorten mielenterveyshäiriöt ovat yleisiä. Eri tutkimusten mukaan jopa noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä.

3.1 Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys on olennainen osa kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä. Mielen­terveyttä ei nähdä vastakohtana mielen sairauksille ja häiriöille. Samalla tavoin, kun pidetään huolta fyysisestä kunnosta, myös mielensä kuntoa voi vahvistaa ja ylläpitää. Mielenterveyttä vahvistetaan mielenterveystaidoilla.

Mielenterveys tukee arjessa jaksamista, kun pitää huolta arjen rytmistä: unesta ja levosta, ravinnosta, liikkumisesta, ihmissuhteista, harrastuksista ja luovuudesta

Mielenterveyteen kuuluu taito tunnistaa, sanoittaa ja ilmaista tunteita. Tunteiden kuunteleminen ja kohtaaminen lisäävät itsetuntemusta.

Itsetunto vahvistuu, kun saa onnistumisen kokemuksia, löytää omia vahvuuksiaan ja tekee asioita, jotka tuottavat itselle hyvää mieltä.

Ihmissuhdetaidot, kuten joustavuus ja kyky ratkaista ristiriitoja, ovat tärkeä osa mielenterveyttä.

Turvaverkko Mielenterveys on kykyä puhua mieltä painavista asioista ja tukeutua ystäviin ja lähimmäisiin.

Hyvinvoiva mieli auttaa kohtaamaan arkipäivän pettymyksiä ja selviytymään elämässä vastaan tulevista kriiseistä.

Arvojen eli elämässä hyvänä, arvokkaana ja tavoiteltavina pidettävien asioiden pohtiminen, vahvistaa mielenterveyttä.

Huolista huolimatta jokaisella on myös voimavaroja. Kun voimavarat pidetään mukana keskustelussa, vahvistetaan samalla luottamusta omiin kykyihin selviytyä haastavistakin elämäntilanteista. (Mielenterveysseura)

 

3.2  Merkkejä mahdollisista mielenterveyden ja jaksamisen ongelmista:

-        Pitkittynyt alavireisyys, uupumus, lamaantuneisuus

-        Keskittymisvaikeudet, vaikeus rentoutua

-        Itselle aiemmin merkityksellisten asioiden muuttuminen merkityksettömiksi

-        Mielialavaihtelut, ahdistuneisuus, jännittyneisyys, ärtyneisyys, kiukkuisuus, pitkittynyt vihan tunne

-        Unihäiriöt - vaikeus saada unta, toistuva heräily, jatkuvat painajaiset

-        Paniikkikohtaukset

-        Psykosomaattinen oireilu (huimaus, päänsäryt, selkäsäryt, vatsakivut)

-        Yksinäisyyden tunne, tunne siitä että ei ole ketään kelle puhua

-        Elämän tuntuminen tyhjältä, merkityksettömältä

-        Eristäytyminen

-        Opiskelun/ töiden suorittamisen kärsiminen

-        Epäsuora itsetuhoinen käyttäytyminen, poikkeava päihteidenkäyttö, lainvastainen toiminta

-        Itsetuhoiset ajatukset

 

3.3 Miten toimia, mistä apua?

Hae rohkeasti apua, jos jaksamiseen liittyvät asiat mietityttävät tai havaitset itsesi tai lähipiiriisi kuuluvan ihmisen kärsivän mahdollisista mielenterveyden häiriöistä. Tärkeää on, että havaittua ongelmaa ei sivuuteta.

Vaasan ammattikorkeakoulussa opiskelijoilla on käytettävissään opiskeluterveydenhuollon psykologipalvelut, joihin ohjautuminen tapahtuu tulemalla terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Halutessaan opiskelija voi myös olla asian osalta yhteydessä ensisijaisesti esimerkiksi opiskelupaikassa työskentelevään opinto-ohjaajaan tai ryhmänohjaajaan, jos se tuntuu opiskelijasta luontevammalta. Myös Vaasan suomalaisen seurakunnan oppilaitospappi on kaikkien opiskelijoiden ja henkilökunnan käytettävissä luottamuksellisia keskusteluja varten.

Yhteyshenkilö avustaa opiskelijaa hoitoon ohjaamisen käytännöllisissä kysymyksissä.  Avun tarpeesta ja hoitokeinoista keskustellaan yhdessä opiskelijan kanssa, eikä mihinkään toimenpiteisiin ryhdytä ilman opiskelijan suostumusta. Keskustelut yhteyshenkilön kanssa ovat ehdottoman luottamuksellisia.

Opiskeluterveydenhuollon lääkärin kirjoittamalla lähetteellä opiskelija voidaan tarvittaessa ohjata myös erikoissairaanhoidon piiriin.

Lisätietoa:

-        Opiskeluterveydenhuolto:http://www.puv.fi/fi/study/opintososiaaliset_asiat/terveydenhuolto/

-        Nuorisoasema Klaara (13 – 24-vuotiaat vaasalaiset): http://klaara.vaasa.fi/fi/kaara

-        Mielenterveysasema Horisontti (>25-vuotiaat vaasalaiset): http://www.vaasa.fi/palvelut/mielenterveys-ja-psykologipalvelut

-        Kaiku-yhteistyö: http://www.vaasa.fi/palvelut/kaiku-apua-akillisissa-psyykkisissa-ongelmissa  Kohderyhmänä yli 25-vuotiaat vaasalaiset. Jos sinulla on huoli läheisesi psyykkisestä hyvinvoinnista ja oletat hänen tarvitsevan äkillistä hoitoa, niin ota yhteyttä Kaiku -projektin työpariin.

-        Ohjaamo / Navigatorn; www.facebook.com/ohjaamopohjanmaa

-        Mielenterveystalo: https://www.mielenterveystalo.fi/Pages/default.aspx

-        Nyyti ry: https://www.nyyti.fi/

-        Kompassi: http://www.kompassi.info/

-        Headsted: https://headsted.fi/

-        Oiva: http://oivamieli.fi/

-        Oppilaitospappi: http://www.vaasansuomalainenseurakunta.fi/tule-mukaan/opiskelijat-ja-nuoret-aikuiset/

 

4 PÄIHTEET OPISKELUYMPÄRISTÖSSÄ

Päihteet ja huumausaineet aiheuttaa merkittävän riskin opiskeluympäristössä niin yksilö kuin yhteisötasolla. Suuresta riskistä johtuen on olemassa säännöt ja menettelytavat päihdeongelman ennaltaehkäisemiseksi ja päihdeongelman hoitamiseksi. Nämä on kerätty opiskeluympäristössä toteutettavaan päihdeohjelmaan. Päihdeohjelman tulee sisältää opiskeluympäristön tavoitteet päihteiden käytön ehkäisemiseksi sekä opiskeluympäristössä noudatettavat käytännöt päihdeongelmaisen hoitoon ohjaamiseksi. Päihdeohjelma voi olla osa opiskeluyhteisön hyvinvointisuunnitelmaa.

 

4.1 Ennaltaehkäisevä päihdetyö

Kaikille suunnattua ennaltaehkäisevää päihdeopetusta on annettu toisen asteen koulutuksissa terveystiedon opetuksen yhteydessä. Vaasan ammattikorkeakoulussa ennaltaehkäisevä päihdetyö keskittyy yksilötasolla vapaaehtoisuuteen perustuvaan terveystapaamiseen tai tarkastukseen, henkilökohtaisiin opinto-ohjaustilanteisiin ja kehityskeskusteluihin. 

Ennaltaehkäisevän päihdetyön tavoitteena on tiedottaa päihteiden käytön haitoista, kannustaa päihteiden käytön vähentämiseen ja lopettamiseen sekä tiedottaa opiskeluyhteisön suhtautumisesta päihteidenkäyttökulttuuriin. Tärkeää on myös tiedottaa virallisista toimenpiteistä päihteiden ongelmakäytön tullessa esille.

Ammattikorkeakoulun hyvinvointityöryhmä pyrkii vaikuttamaan opiskeluyhteisön päihdekulttuuriin yleisellä tasolla yhteistyössä opiskelijakunnan, opiskeluterveydenhuollon ja työterveyden kanssa esim. tiedottamalla hyvinvointiohjelmasta, ajankohtaisista asioista, markkinoimalla ja järjestämällä hyvinvointia edistäviä tapahtumia ja tilaisuuksia.

Opiskelijakunta ottaa toiminnan suunnittelussa huomioon päihteettömyyden esim. järjestämällä myös päihteettömiä tapahtumia ja varmistamalla, että opiskelijatapahtumissa on mahdollisuus myös alkoholittomiin juomiin.

Päihteiden käytön ennaltaehkäisy, varhainen toteaminen ja hoitoonohjaus ovat osaa opiskelu-terveydenhuoltoa. Opiskeluterveydenhuolto antaa tietoa yksilöllisessä vastaanottotyössä sekä jakaa tietoa erilaisten kampanjoiden kautta päihteiden vaikutuksesta opiskelijan terveyteen, hyvinvointiin ja opiskelukykyyn. Opiskeluterveydenhuollossa päihteiden riskikulutuksen seulonta on jatkuvaa toimintaa ja osa Vaasan ammattikorkeakoulun ehkäisevää päihdetyötä.

Päihteet tässä ohjelmassa on määritelty seuraavasti: Kaikki kemialliset aineet, jotka elimistöön joutuessaan aiheuttavat päihtymyksen tunteen ja /tai humalatilan, kuten alkoholi ja huumeet. Tupakka Suomessa luokitellaan ns. sosiaaliseksi päihteeksi.

 

4.2  Alkoholi

Jos yhdeksän kymmenestä suomalaisesta käyttää alkoholia, kaksi tai kolme heistä käyttää todennäköisesti alkoholia itselleen vahingollisesti. Joukossa on ihmisiä kaikista ammateista ja sosiaaliluokista. Mitään hajua, tai riskikäyttäjälle ominaista tunnusmerkistöä ei ole. Ihminen ei myöskään aina tiedä käyttävänsä alkoholia liikaa. Tiedon puute on valtava. Moni on jo nuoruudessaan oppinut väärät juomatavat. Ei tiedetä, mikä on kohtuutta ja mikä taas liikaa. Ihminen voi käyttää vuosia suuria määriä alkoholia ilman, että hänelle tulee siitä haittoja. Esimerkiksi alkoholistiksi tullaan juomalla vuosien ajan liikaa, joten jos sitä riskiä ei halua itselleen, on parempi vähentää ajoissa.

 

4.3 Tupakkatuotteet

Tupakkalain 12 § mukaisesti tupakointi on kielletty niissä toimipisteissä, joissa järjestetään myös ammattiopiston opetusta. Hyvinvoivassa opiskeluyhteisössä halutaan kiinnittää huomiota myös tupakkatuotteiden käytön vähentämiseen. Tavoitteena voidaan pitää savutonta opiskelu- ja työympäristöä.

Tupakkatuotteiden käyttö aiheuttaa sekä terveydellisiä että kosmeettisia haittoja. Nuorten tupakoinnin ja nuuskan käytön aloittamisen ehkäisy on erityisen tärkeää. Käytön lopettaminen kannattaa aina, sillä riski sairastua vakaviin tupakan ja nuuskan aiheuttamiin sairauksiin alkaa vähentyä heti lopettamisen jälkeen. Tupakoinnin ja nuuskaamisen lopettamiseen saa tukea ja ohjausta opiskelijaterveydenhuollosta.

Sähkösavukkeiden osalta noudatamme työterveyslaitoksen kehotusta. Näin ollen sähkösavukkeen käyttö on kielletty sisätiloissa.

 

4.4 Huumeet

Aikaisempi mielikuva huumeita käyttävästä ihmisestä on muuttumassa. Tänä päivänä melkein kuka tahansa voi jossakin määrin käyttää huumausaineita ilman, että pystyisimme mahdollista käyttöä havaitsemaan tai tunnistamaan, minkä vuoksi asiaan puuttuminen saattaa pitkittyä.

Yksittäisiä huumekokeiluja ei välttämättä huomata ja pitempäänkin kestänyt käyttö saattaa jäädä havaitsematta. Tunnistaminen on vaikeaa ja usein sattumanvaraista varsinkin kun on kyse kokeilusta ja satunnaiskäytöstä. Paljastuneeseen huumeidenkäyttöön on kuitenkin aina puututtava. Mahdollinen huumeidenkäyttö ei ole irrallinen ilmiö, vaan osa ihmisen elämäntilannetta.

Huumeiden käyttäjät voidaan karkeasti jakaa kokeilijoihin, satunnaiskäyttäjiin ja ongelmakäyttäjiin. On eri näkemyksiä siitä, missä vaiheessa satunnaiskäyttö muuttuu ongelmakäytöksi – vai muuttuuko se. Totuus on kuitenkin se, että jokainen kokeilukerta on riski; koskaan ei voi tietää, mihin ensimmäinen käyttökerta johtaa.

Käytön aloittaminen on usein monen tekijän summa, joka muodostuu henkilöön itseensä liittyvistä ominaisuuksista, tilannetekijöistä ja ympäristön vaikutuksista. Onnistumiset ja siitä syntyvät mielihyvän tunteet ovat voineet syystä tai toisesta jäädä kokematta ”selvin päin”, ja niitä haetaan huumausaineista. Myös alkoholihumala saattaa rohkaista kokeilemaan. Käyttöön saattaa liittyä myös henkilön kyvyttömyyttä kohdata ja ratkaista haastavia vastaantulevia tilanteita, minkä vuoksi hän käyttää huumausaineita ongelmanratkaisukeinona. Näitä tilanteita saattavat olla mm. sosiaalinen paine, työttömyys, työpaineet, identiteettiongelmat, vaikeudet ihmissuhteissa, vammautuminen tai fyysiset kivut.

- Kokeilijaksi sanotaan sellaista huumausaineiden käyttäjää, jonka käyttömäärä jää muutamaan kertaan. Kokeilusta haetaan jännitystä, tyydytystä kokeilunhaluun ja uteliaisuuteen sekä hetkellistä mielihyvää ja irtautumista arjesta. Kokeilijalla kuitenkin elämän muut asiat nousevat tärkeämpään rooliin ja hän näin pystyy jättämään huumausaineiden käytön kokeilutasolle tai kokeilu ei vastaa odotusta.

- Satunnaiskäyttäjällä on menossa huumausaineen kanssa ”kuherruskuukausi”. Hän on rakastunut aineeseen, käyttöön liittyviin välineisiin, tilanteisiin ja ihmisiin. Huumeiden käyttäjäksi hän ei itseään koe vaan katsoo voivansa lopettaa koska vaan. Käyttö on tapa- ja tilannekäyttöä ja ajoittuu vapaa-aikaan. Mitä kauemmin satunnaiskäyttöä kestää, sitä helpommin ympäristö alkaa huomata muutoksia käyttäjässä.

- Ongelmakäyttäjä on puolestaan jo menettänyt kontrollin käyttöönsä. Huumausaineiden käyttö on pakkomielle ja sillä tavoitellaan ”normaalia” toimintakykyä, ei enää niinkään mielihyvää.  Viimeistään tässä vaiheessa ”kulissit” yleensä romahtavat elämän eri osa-alueissa, eli esim. työssä suoriutuminen, arkisten tehtävien hoitaminen ja lupausten pitäminen eivät enää onnistu. Käytön fyysiset, psyykkiset, taloudelliset ja sosiaaliset haitat ovat näkyvissä. Mahdolliset käytön rahoitusvaikeudet saattavat johtaa rikolliseen toimintaan.

 

Huumausaineiden käyttöön saattavat viitata mm seuraavat muutokset:

Usein muuttunut käytös on ensimmäinen asiaa, joka alkaa askarruttaa lähipiiriä. Tällaisia muutoksia voivat olla esim.

- luonteenpiirteiden äkkinäiset ja selittämättömät muutokset: iloisesta ja sosiaalisesta ihmisestä voi tulla äkäinen ja aggressiivinen, joka saa voimakkaita raivokohtauksia

- poikkeuksellinen väsymys, uupumus tai jopa sekavuus

- ylienergisyys, levottomuus ja unettomuus

- asioiden unohtelu

- kysymysten ja katsekontaktien välttely, asioiden salailu

- poissaolot koulusta tai työstä

- koulumenestyksen tai työssä suoriutumisen heikkeneminen

- elämänarvojen ja elintapojen jyrkkä muutos

 

Kun käyttöä on jatkunut jonkin aikaa, myös ulkoinen olemus saattaa muuttua. Tällaisia muutoksia voivat olla esim.

- ruoka ei maistu tai on jatkuva makeannälkä
- imelä, makea savuntuoksu vaatteissa ja hiuksissa
- voimakas laihtuminen
- pupillien koon muutokset: stimulantit ja hallusinogeenit suurentavat pupilleja (”pöllömäinen” katse), opiaatit ja - rauhoittavat taas pienentävät pupilleja.
- pidempään jatkunut polttelu saattaa ärsyttää limakalvoja ja aiheuttaa silmien punoitusta ja valonarkuutta, jatkuvaa yskää sekä suun ja nielun kuivumista.
- ulkonäön muutokset (vaatetuksessa, hiuksissa, meikkauksessa jne.) ja henkilökohtaisen hygienian laiminlyönti
- humalainen olemus ilman alkoholin tuoksua
- käsivarsissa olevien pistojälkien ja mustelmien peittely

Myös elinympäristössä tapahtuvat muutokset saattavat viitata esim. käytön rahoittamiseen ja peittelyyn. Tällaisia ovat esim.:
- lisääntynyt rahantarve sekä kalliiden tavaroiden ilmestyminen tai katoaminen
- jatkuva rahan lainaaminen ja jopa rikosten tekeminen
- huumeiden ja niiden käyttöön liittyvien välineiden ja symbolien – mm. piippujen, ruiskujen, lusikoiden, folioiden, filttereiden, klikkikuppien, jauhepussien ja muovien - löytyminen
- hajusteiden ja suitsukkeiden liioiteltu käyttö kannabiksen hajun peittämiseksi

4.4.1 Huumausainetestaus

Vaasan ammattikorkeakoulu, yksikönjohtajan määräyksestä, voi velvoittaa opiskelijan esittämään kohtuullisen ajan sisällä huumausainetestiä koskevan todistuksen jos on perusteltu aihe epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai harjoittelussa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista. Perusteltu epäily voi perustua esim. opettajan tai harjoittelun ohjaajan tai työpaikkaohjaajan havaintoihin opiskelijan käyttäytymisestä tai muilta saatuun palautteeseen, jota voidaan pitää luotettavana. Edellytyksenä on lisäksi, että testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi, jos opiskelija toimii tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja jossa huumeiden alaisena tai huumeista riippuvaisena toimiminen:

 

1)     Vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä tai

2)     Vakavasti vaarantaa liikenteen turvallisuutta tai

3)     Vakavasti vaarantaa salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä tai

4)     Merkittävästi lisää ammattikorkeakoulun tai sen ylläpitäjän tai harjoittelupaikan hallussa olevien huumausainelaissa tarkoitettujen aineiden laittoman kaupan ja leviämisen riskiä

Päätöksen huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä tekee yksikönjohtaja. Huumausainetestiin on mentävä kahden päivän sisällä todistuksen pyytämisestä. Ks. Pyyntö huumausainetestiin. Vaasan ammattikorkeakoulun edellyttämät huumausainetestaukset toteutetaan Vaasan kaupungin opiskeluterveydenhuollon kautta. Ammattikorkeakoulu vastaa todistuksesta aiheutuvista kustannuksista.

Huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä kieltäytyminen tai positiivinen testitulos voi johtaa kurinpitotoimiin; esim. kirjalliseen varoitukseen ja toistuessaan määräaikaiseen erottamiseen.

Päihteiden käyttöä epäiltäessä: Tilanteen havainnut henkilö velvoitetaan keskustelemaan heti henkilön kanssa. Velvollisuus on ottaa asia puheeksi mahdollisimman pian tai tilanteen vaatimalla tavalla. Puheeksiottotilanteessa on hyvä tuoda esille opiskeluyhteisön hyvinvointiohjelma ja oppilaitoksen käyttäytymisohjeet, toimenpiteet ja seuraamukset.

Toiminta päihtyneen kohdalla: Päihtynyttä pyydetään poistumaan välittömästi oppilaitoksesta.

 

Puheeksiotto yhteistyöryhmässä: Koulutuspäällikkö kutsuu koolle opiskelijan, opiskeluterveydenhoitajan ja päihteiden käytön havainneen henkilön.  Opiskelijalta selvitetään käytön jatkuvuutta ja sovitaan yhteisistä toimintatavoista, jos käyttö on jatkunut pitempään. Puheeksiottotilanteesta laaditaan muistio.

Hoitoonohjaus: Tarvittaessa opiskelijan kanssa tehdään hoitoonohjaussopimus, jonka allekirjoittaa opiskelija, todistaa koulutuspäällikkö ja toinen edustaja.

Lähiomaiset pyritään aina saamaan mukaan ja sitoutumaan suunnitelmiin. Yhteydenotto lähiomaisiin tapahtuu aina opiskelijan luvalla. Omaisille pyritään järjestämään myös tukea.

Opinnot: Jos opiskelu on jouduttu keskeyttämään, tehdään suunnitelma ammattikorkeakouluun paluusta siinä vaiheessa kun hoito onnistuu ja paluu voisi olla mahdollinen. Tarvittaessa ohjataan toiselle opiskelualalle.

 

4.5 Opiskelupaikkakunnan päihdepalvelut:

-        VAMK, opiskeluterveydenhuolto

-        Nuorisoasema Klaara 

-        A-neuvola

-        www.irtihuumeista.fi

-        http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00414

-        www.taitolaji.fi

-        http://www.paihdelinkki.fi/testaa/audit

-        Päihdeneuvontaa 24 / 7  http://paihdeneuvonta.fi

-        https://www.mielenterveystalo.fi/nuoret/tietoa_mielenterveydesta/nuorten_mielenterveysongelmat/Pages/paihdeongelmat.aspx

 

5         NETTI- JA PELIRIIPPUVUUS

Peliongelman synty on monimutkainen prosessi, jossa voidaan tunnistaa eri vaiheita. Ongelman kehittyminen vaihtelee eri henkilöillä niin ajallisesti kuin vaikutuksiltaan. Siihen vaikuttavat yksilön psykologiset ja biologiset tekijät sekä sosiaaliset ja ympäristötekijät, kuten pelipalvelujen järjestäminen.

Välittömiä riskitekijöitä ovat toiminnalliset ja kognitiiviset tekijät, jotka aiheuttavat suoraan

peliongelman syntyä. Hoidon ja ehkäisyn kautta tulisi voida vaikuttaa näihin. Välilliset tekijät

lisäävät todennäköisyyttä suorien riskien toteutumiseen ja saattavat siten osaltaan selittää pelaajan siirtymistä peliongelman kannalta alhaisemmalta riskitasolta korkeammalle. Niistä voidaan vaikuttaa lähinnä pelipalvelujen järjestämiseen. Pelien saatavuus, sijoittelu ja rakenne

vaikuttavat peliongelmaan. Mitä helpommin ja lähempänä pelit ovat saatavissa sekä mitä nopeampia ja välittömämmin palkitsevia ne ovat, sitä helpommin niihin syntyy riippuvuus.

Kun näkyviä merkkejä ei ole, peliongelman tunnistaminen on vaikeaa. Vihjeitä ongelmasta

voivat olla taloudelliset vaikeudet, stressioireet ja uniongelmat. Pelaaja itse pyrkii salaamaan

riippuvuuteensa, tai se jää helposti jonkin toisen oireen taakse.

Peliongelman seulonta olisi erittäin tarpeellinen riskiryhmissä ja selvitettäessä yleisimmin

esiintyviä samanaikaissairauksia yleisessä terveydenhuollossa, mielenterveystyössä sekä esimerkiksi opiskelu- ja työterveyshuollossa.

-        http://www.peluuri.fi/

-        http://peliklinikka.fi/

-        http://www.paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/tietoiskut/pelaaminen-muut-toiminnalliset-riippuvuudet-ja-niiden-hoito/nettiriippuvuus

-        https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/peliriippuvuus/Pages/default.aspx

-        http://www.nettinappi.fi/tietoalue/nettielama/turvallinen-netinkaytto/netti-ja-peliriippuvuus/

-        http://www.mll.fi/nuortennetti/mina_ja_media/koukussa-nettiin/

 

6  EPÄASIALLINEN KOHTELU JA KIUSAAMINEN

Epäasiallista kohtelua tai kiusaamista voi esimerkiksi olla perättömien tietojen tai juorujen levittäminen sekä mustamaalaaminen, naurunalaiseksi saattaminen, aiheeton arvostelu, suullisten tai kirjallisten uhkausten esittäminen ja väärien syytösten esittäminen.

Myös loukkaaminen, haukkuminen, nöyryyttävien käskyjen antaminen, henkilön työsuorituksen jatkuva ja perusteeton arvostelu, sosiaalinen eristäminen sekä opiskelijayhteisön ulkopuolelle jättäminen on epäasiallista kohtelua. Hyväksyttävää ei myöskään ole henkilön tervehdyksiin tahallisesti vastaamatta jättäminen, mielipiteen perusteeton vähättely sekä henkilön puhumisen estäminen ja kuuntelematta jättäminen. 

Häirintää on henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden loukkaaminen siten, että luodaan uhkaava, halventava tai hyökkäävä ilmapiiri. Häirintä on yksi syrjinnän muodoista. Kiellettyä on sekä tarkoituksellinen häirintä että menettely, jonka seuraukset ovat loukkaavia.

Esimerkiksi rasistiset vitsit tai seksuaalivähemmistöön kuuluvan työkaverin nimittely ovat esimerkkejä häirinnästä. (Helsingin kaupunki)

Seksuaalista häirintää on muun muassa vihjailu, ehdottelu ja seksuaalisesti värittyneet vitsit, vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat puheet ja kysymykset. Häirintää tapahtuu myös puhelimen ja netin välityksellä. Sukupuolinen huomio muuttuu häirinnäksi silloin kun sitä jatketaan, vaikka huomion kohde ilmaisisi sen olevan epämiellyttävää. (MLL)

Seksuaalinen väkivalta tarkoittaa toisen ihmisen pakottamista johonkin seksuaaliseen tekoon vastoin tahtoa. Se voi tapahtua kotona, kaverin tai kumppanin luona, juhlissa, leirillä, kadulla jne. (Omat rajani.) Seksuaalinen väkivalta ja hyväksikäyttö on aina rikos. Asia ei muutu, vaikka tekijänä olisi uhrin puoliso, erossa asuva puoliso tai muu läheinen. Kun seksuaalista väkivaltaa, pakottamista ja hyväksikäyttöä tapahtuu parisuhteessa, ei ole kyse seksistä. Silloin

kyse on vääristyneestä vallankäytöstä ja alistamisesta. Rajan vetäminen on joskus vaikeaa. (Väestöliitto)

Seksuaalista väkivaltaa voi olla esim. raiskaus, koskettaminen käsin, suulla tai sukupuolielimellä vastoin toisen tahtoa, salakatselu tai katsomaan pakottaminen, kun väkivallan tekijä tyydyttää itseään, uhrin painostamista tyydyttämään itseään tekijän katsoessa joko paikan päällä tai web-kameran välityksellä, valo- tai videokuvaaminen seksuaalisesti ilman suostumustasi tai houkuttelua seksuaaliseen tekoon niin, että tekijä tarjoaa vastapalvelukseksi tavaroita, alkoholia tai rahaa. (Omat rajani)

Sukupuoleen perustuvaa häirintää on henkilön sukupuoleen liittyvä ei-toivottu käytös, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön arvoa ja luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri. Sukupuoleen perustuva häirintä ei välttämättä ole luonteeltaan seksuaalista. (Helsingin kaupunki) Häirintä voi ilmetä esim. sukupuolisesti vihjailevina eleinä, ilmeinä ja äänensävyinä tai härskeinä puheina ja yksityiselämää koskevina huomautuksina.

Syrjintä tarkoittaa henkilön tai ihmisryhmän kohtelemista ilman hyväksyttävää syytä eri tavoin kuin toisia samassa asemassa olevia rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, sukupuoli-identiteetin, iän, seksuaalisen suuntautumisen, terveydentilan, uskonnon, mielipiteen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Esimerkiksi kun opettaja kieltäytyy ohjaamasta tiettyyn kansallisuuteen kuuluvia opiskelijoita. Välillisestä syrjinnästä on kyse silloin, kun näennäisesti neutraali säännös tai toimintatapa saattaa tietyt henkilöt muihin nähden epäedulliseen asemaan. Myös ohje tai käsky syrjiä on syrjintää. (Helsingin kaupunki)

Henkinen väkivalta on pitkään jatkuvaa, toistuvaa kiusaamista, mitätöintiä tai muuta kielteistä käyttäytymistä, jonka kohteena oleva ihminen kokee itsensä puolustuskyvyttömäksi. Kiusaaminen voi olla opiskelutovereiden välistä tai opettajan/muun henkilökunnan jäsenen ja opiskelijan välistä. Näistä kuka tahansa voi olla uhri tai kiusaaja. Kielteisen käyttäytymisen kohteena olevan on vaikea käsitellä asiaa erityisesti, jos tekijä pystyy käyttämään kohteeseen valta-asemaansa. (Helsingin kaupunki)

Fyysinen väkivalta on esimerkiksi tönimistä, hiuksista repimistä, kuristamista, potkimista ja hakkaamista. Jos fyysinen väkivalta jättää jälkiä, se on helpoiten tunnistettavissa. Se voi aiheuttaa ruhjeita ja murtumia ja pahimmillaan johtaa jopa kuolemaan. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että fyysinen väkivalta ei aina jätä näkyviä jälkiä. (Nettiturvakoti) Väkivaltaa kokevat  saattavat oireilla ruumiillisilla vaivoilla, vaikka eivät olisi saaneetkaan sen enempää lieviä kuin varsinaisia pahoja vammojakaan. Oireita ovat esimerkiksi toistuvat säryt, vatsavaivat, jäsenten puutuminen, sydämen tykytys, huimaus ja runsas hikoilu. (Väestöliitto)

Vihapuhe on loukkaavaa puhetta tai ilmaisua, joka rajoittaa kohteensa oikeutta olla, tulla kuulluksi ja kuulla sellaisena kuin on. Vihapuheella hyökätään yksilöä tai ihmisryhmää kohtaan etnisen taustan, äidinkielen tai ihonvärin, sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai seksuaalisen suuntautumisen, uskonnon, maailmankatsomuksen tai mielipiteen, vamman tai jonkin muun ominaisuuden perusteella. (Ei vihapuheelle)

 

6.1 Miten toimia jos koet kiusaamista, syrjintää tai häirintää?

Epäasiallista kohtelua ei tule sietää. Jos joudut kohdelluksi epäasiallisesti, ilmoita kiusaajalle tai häiritsijälle heti, että et hyväksy hänen toimintaansa ja pyydä häntä lopettamaan. Kyse saattaa olla siitä, että hän itse ei ymmärrä toimivansa loukkaavasti. Jos uskot olevasi vaarassa ota yhteyttä paikalliseen poliisiin tai välittömässä vaarassa ollessasi hätänumeroon 112.

Pitämällä kirjaa tapahtumista on kiusaaja tai häiritsijä helpompi saada vastuuseen. Mahdolliset sähköpostit tai muut viestit kannattaa säilyttää. Dokumentoitu aineisto mahdollistaa asian selvittämisen. Ilmoita asiasta esim. tutorille, terveydenhoitajalle, opettajalle, opinto-ohjaajalle, opiskelijapastorille tai opiskelijakunnan häirintäyhdyshenkilölle. Mikäli et pysty puhumaan asiasta kasvotusten, voit myös ottaa yhteyttä puhelimitse. Erilaisia keskustelupalstoja ja tietoa löydät myös esimerkiksi osoitteesta www.nyyti.fi.

Opiskelijakunnalla on häirintäyhdyshenkilöt jotka ohjaavat sinne mistä apua löytyy jos tuntuu, ettei tiedä keneen ottaa yhteyttä. Häirintäyhdyshenkilöt eivät ole psykologeja, joten terapiaa he eivät tarjoa, mutta kuuntelevat ja jakavat taakan kaksille harteille. Häirintäyhdyshenkilöt vaihtuvat aika ajoin ja heidän yhteystietonsa löytyvät opiskelijakunnan nettisivuilta.

Voit hakea apua siltä taholta, jonka itse koet luontevimmaksi. Toimenpiteistä keskustellaan ja päätetään yhdessä, eikä mihinkään toimenpiteisiin ryhdytä ilman kiusatun suostumusta. Keskustelut yhteyshenkilöiden kanssa ovat ehdottoman luottamuksellisia!

Jos koet häirintää, syrjintää tai kiusaamista → ilmoita henkilölle/henkilöille heti, että et hyväksy hänen/heidän toimintaansa ja pyydä häntä/heitä lopettamaan → jos häirintä, syrjintä tai kiusaaminen jatkuu, pidä kirjaa tapahtumista ja ilmoita luontevimmaksi kokemallesi taholle.

 

 

 

Opiskelijan kanssa tehtävät muistio puheeksiottotilanteesta, hoitoonohjaussopimus sekä pyyntö huumausainetestiin löytyvät intranetistä.