Kieliopinnot

Kieliopintojen tavoite ja laajuus

Ammattikorkeakoulun kieliopintojen tavoite on antaa opiskelijalle riittävän hyvä kielitaito ammatin ja työelämän kielenkäyttötilanteisiin. Tavoitteena on myös, että opiskelijat ymmärtävät kieli- ja viestintätaitojen merkityksen työelämässä. 

Kieliopintojen laajuus on 11 - 19 opintopistettä ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa koulutuksissa. Pakollisia kieliopintoja ovat viestinnän, englannin ja ruotsin opintojaksot. Liiketalouden yksikössä valitaan lisäksi joko saksan tai ranskan opintoja. Omaan koulutukseesi kuuluvista kieliopinnoista löydät tarkempaa tietoa opinto-oppaasta.

Lukivaikeus

Mikäli opiskelijalla on lukivaikeuksia, on suositeltavaa, että hän ilmoittaa siitä opettajalle ja esittää asiantuntijan lausunnon tilanteestaan ennen opintojakson alkua, jotta opettaja voi ottaa tämän huomioon arvioinnissa ja opintojakson suorituksessa. Jos opiskelijalla on todettu lukivaikeus on hän oikeutettu esim. lisäaikaan tenttiä suoritettaessa tai täydentämään tenttisuoritusta suullisesti.

Mikäli opiskelija epäilee, että hänellä on lukivaikeuksia, mutta niitä ei ole asiantuntija todentanut, opiskelijan kannattaa ottaa yhteyttä oman yksikön opinto-ohjaajaan, jonka kanssa sovitaan jatkotoimista.

Hyväksilukeminen

Mikäli opiskelija on suorittanut vastaavan ammattialan kieliopinnot toisessa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa, opinnot hyväksiluetaan sellaisenaan.

Mikäli opiskelija on suorittanut samanlaajuiset ja samantasoiset eri ammattialan kieliopinnot toisessa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa, hän täydentää edellä mainittuja opintoja alakohtaisesti, jotta säädösten vaatima ammattialakohtainen kielitaito saavutetaan.

Anomus hyväksilukemisesta toimitetaan opintotoimistoon ja mukana tulee olla tarvittavat todistukset aiemmin suoritetuista kieliopinnoista. Hakemukseen tulee kielten opettajan kannanotto. Opintojen hyväksilukemisanomus

 

Kielitaidon osoittaminen ammattikorkeakouluopinnoissa

Kypsyysnäyte

Kypsyysnäytteen kielen määrittelee opiskelijan koulusivistyskieli. Koulusivistyskieli perustuu suomalaiseen perus- tai lukiokoulutukseen, jossa opetuskielenä on joko suomi tai ruotsi. Koulusivistyskieleksi määritellään se kieli, jolla opiskelija on käynyt peruskoulun ja lukion, ja josta hänellä on päättötodistuksessaan hyväksytty arvosana äidinkielenä opiskellusta suomen tai ruotsin kielestä. Jos lukio on suoritettu eri kotimaisella kielellä kuin peruskoulu, koulusivistyskieli määrittyy lukio-opintojen perusteella.

Opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen ja ruotsin kielellä tai ulkomailla voi kirjoittaa kypsyysnäytteen koulutusohjelman kielellä.

Toinen kotimainen kieli

Toisen kotimaisen kielen osalta tutkintotodistukseen merkitään sanallinen arvosana (hyvä/tyydyttävä) valtioneuvoston asetuksen suomen ja ruotsin kielen osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003) mukaisesti. Kirjallinen ja suullinen kielitaito arvioidaan erikseen. Valtakunnallisen linjauksen mukaisesti ammattikorkeakoulun arvosanat 1-3 vastaavat lain 424/2003 edellyttämän kielitaidon arvioinnissa sanallista arvosanaa tyydyttävä ja arvosanat 4-5 arvosanaa hyvä.

Tutkintotodistuksen merkintä korvaa erillisen kielitodistuksen.

HUOM! Opiskelijoita, joiden koulusivistyskieli on ruotsi ja opiskelijoita, jotka eivät koskaan ole opiskelleet ruotsia pyydetään ottamaan yhteyttä ruotsin opintojakson opettajaan.

Vapautus kieliopinnoista

Opiskelija voi saada vapautuksen kieliopinnoista, jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, tai opiskelijalla on asiantuntijan toteama vakava lukihäiriö.

Vapautettavan opintojakson tilalle tulee suorittaa vastaava määrä muita kieliopintoja.  Vapautus kieliopinnoista.