Etusivu > Opiskelijapalvelut > Opinnot > Opinto-opas > 2004-2005 > Johdanto ja yleiset asiat > Tutkintosääntö

Tutkintosääntö

Yleiset säännökset

Yksiköt

Vaasan ammattikorkeakoulu - Vasa yrkeshögskola, jota jäljempänä kutsutaan ammattikorkeakouluksi, muodostuu kolmesta toimialayksiköstä, jotka ovat: tekniikan ja liikenteen yksikkö, liiketalouden ja matkailun yksikkö, sosiaali- ja terveysalan yksikkö. Näiden lisäksi ammattikorkeakoulussa on hallinto- ja talousyksikkö, kehittämis- ja opintoasiain yksikkö sekä tutkimus- ja palveluyksikkö.

Tehtävät

Ammattikorkeakoulun tehtävä on ammattikorkeakoululain (351/2003) ja ammattikorkeakouluista annetun asetuksen (352/2003) mukainen.

Ammattikorkeakoulu antaa tekniikan ja liikenteen, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon, luonnontieteiden, matkailu-, ravitsemis- ja talousalan sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutusaloilla ammattikorkeakouluopetusta.

Ammattikorkeakoulutuksen tavoitteena on kouluttaa ammatillisia asiantuntijoita työelämän ja sen kehittämisen tehtäviin. Koulutustehtävän lisäksi ammattikorkeakoulu harjoittaa opetusta palvelevaa ja työelämää tukevaa tutkimus- ja kehitystyötä. Tutkimus- ja kehitystyö painottuu alueellisen kehityksen edistämiseen sekä yhteistyöhön pienten ja keskisuurten yritysten kanssa.

Tutkinnot

Ammattikorkeakoulussa suoritettu tutkinto on korkeakoulututkinto.

Tutkinnot ovat seuraavat:

1. Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto
2. Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto
3. Yrkeshögskoleexamen i företagsekonomi
4. Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto
5. Yrkeshögskoleexamen inom turism- och kosthållsbranschen
6. Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto

Tutkintonimikkeet ovat lukuvuonna 2004-2005 alkavan koulutuksen osalta opetusministeriön antamien päätösten mukaisesti seuraavat:

• Insinööri (AMK); Bachelor of Engineering;
• Tradenomi; Tradenom; Bachelor of Business Administration;
• Restonomi (AMK); Restonom (YH); Bachelor of Hospitality Management;
• Sairaanhoitaja (AMK); Terveydenhoitaja (AMK); Sosionomi (AMK);

Uusista tutkintonimikkeistä päättää opetusministeriö.

Ammattikorkeakouluopetuksen järjestäminen

Koulutusohjelmat

Ammattikorkeakoulussa toteutetaan opetusministeriön vahvistamia koulutus-ohjelmia. Lukuvuoden 2004-2005 ohjelmat ovat Vaasan ammattikorkeakoulun, Vaasan kaupungin ja opetusministeriön väliseen tavoitesopimukseen vuosille 2004-2006 pohjautuvia.

Koulutusohjelma on ammattikorkeakoulun suunnittelema ja järjestämä opintojen kokonaisuus, joka suuntautuu johonkin työelämän ammatillista asiantuntemusta edellyttävään tehtäväalueeseen ja sen kehittämiseen.

Koulutusohjelmien laajuus on 140 - 160 opintoviikkoa. Opintoviikolla tarkoitetaan opiskelijan keskimäärin 40 tunnin työpanosta asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Koulutusohjelmat koostuvat perusopinnoista, ammattiopinnoista, harjoittelusta, opinnäytetyöstä ja kypsyysnäytteestä. Ammatinharjoittamisoikeuksien saavuttamiseksi sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmassa on otettu huomioon laki ja asetus terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä (559/94 ja 564/94) sekä EU:n erityisdirektiivit sairaanhoitajista.

Koulutusohjelmat jakautuvat suuntautumisvaihtoehtoihin, joissa osa ammattiopinnoista suuntautuu koulutusohjelman perustana olevan ammatillisen tehtäväalueen johonkin osa-alueeseen.

Opintojaksot ja opetussuunnitelmat

Opinnot suunnitellaan ja toteutetaan opintojaksoina, jotka ovat opintojen ja opetuksen perusyksikköjä. Opintojaksot ovat pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia.

Koulutusohjelman opetussuunnitelmassa määrätään kunkin opintojakson nimi, laajuus opintoviikkoina, tavoitteet, sisältö, esitiedot, opiskelumenetelmät, oppimateriaali sekä arviointi.

Koulutusohjelmien opetussuunnitelmat hyväksyy ammattikorkeakoulun hallitus.

Opinnot ammattikorkeakoulussa

Perusopinnot

Perusopintojen laajuus on 60 - 100 opintoviikkoa. Opinnot jakautuvat yleisiin perusopintoihin ja ammatillisiin perusopintoihin.

Yleisten perusopintojen tavoitteena on tutustuttaa opiskelija ammattikorkeakouluopiskelun tavoitteisiin ja sisältöön sekä tarjota kaikille yhteinen korkeakouluopintojen perusta.

Kaikille yhteisiä yleisiä perusopintoja ovat perehdyttävät opinnot, yrittäjyys ja yhteiskunta, kielet ja viestintä sekä tietojenkäsittely. Lisäksi yleisiin perusopintoihin sisältyy matematiikan ja luonnontieteiden perusteita.

Ammatillisten perusopintojen tarkoituksena on johdattaa opiskelija koulutusalan ja -ohjelman kannalta keskeisiin käsitteisiin, teoreettisiin perusteisiin ja ammatillisiin perustaitoihin. Tavoitteena on antaa opiskelijalle myös laaja-alainen yleiskuva asianomaisen tehtäväalueen asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa, työelämässä ja kansainvälisessä ympäristössä.

Kieliopinnot

Kaikille yhteisissä kieliopinnoissa opiskelijan tulee saavuttaa

1. sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/22) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen; sekä
2. sellainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalla on tarpeellinen.

Ammattikorkeakoulu voi opiskelijan syntyperän tai muun erityisen syyn perusteella myöntää opiskelijalle poikkeuksen siitä, mitä 1. momentissa säädetään.

Suuntaavat opinnot

Suuntaavien opintojen laajuus on 20 - 40 opintoviikkoa. Tavoitteena on perehdyttää opiskelija asianomaisen ammatillisen tehtäväalueen traditioon, keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin ja sovelluksiin sekä niiden tieteellisiin perusteisiin siten, että opiskelija kykenee itsenäisesti työskentelemään tehtäväalueen ammatissa asiantuntijatehtävissä.

Suuntaavista opinnoista osa on pakollisia, osa vaihtoehtoisia ja osa vapaasti valittavia.

Vapaasti valittavat opinnot

Vapaasti valittavien opintojen laajuus on vähintään 10 opintoviikkoa. Niihin voidaan hyväksyä opintoja ammattikorkeakoulun oman tarjonnan ohella myös muista kotimaisista ja ulkomaisista ammattikorkeakouluista ja yliopistoista. Opiskelijan esittämän vapaasti valittavien opintojen yhdistelmän hyväksyy asianomainen toimialayksikkö.

Harjoittelu

Harjoittelu on koulutusohjelmaan liittyvä opintokokonaisuus, jolle on määritelty tavoitteet, laajuus, sisältö ja suoritustapa. Sen laajuus on vähintään 20 opintoviikkoa.

Tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä että kehittää opiskelijan ammatillisia perusvalmiuksia. Oman alan ammattietiikan sisäistyminen kuuluu myös harjoittelun tavoitteisiin.

Asianomainen toimialayksikkö vastaa harjoittelun valvonnasta ja hyväksymisestä. Harjoittelupaikan hankinnasta vastaa pääsääntöisesti opiskelija itse. Toimialayksiköt auttavat harjoittelupaikkojen järjestämisessä. Harjoittelussa suositaan kansainvälistä harjoittelua.

Opinnäytetyö ja kypsyysnäyte

Opinnäytetyön vaatima työpanos vastaa 10 opintoviikkoa. Tavoitteena on osoittaa opiskelijan valmiudet soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvissä ammatti- ja asiantuntijatehtävissä.

Opinnäytetyö voi olla yksi- tai monialainen ongelmakeskeinen projektityö, kokeellinen, teoreettinen tai soveltava tutkimustehtävä ja suunnittelu- tai kehittämishanke. Työhön kuuluu aina kirjallinen dokumentointi, suullinen esittely ja kypsyysnäyte.

Opinnäytetyö voidaan tehdä myös ryhmätyönä, mutta tuolloin kunkin opiskelijan osuus on oltava osoitettavissa ja arvioitavissa.

Opinnäytetyön arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijan toimintaan, kykyyn hankkia ja käsitellä itsenäisesti tietoa, tunnistaa, eritellä ja ratkaista oman alan ammatillisia ongelmia myös uusissa käytännön tilanteissa sekä kirjallisten ja suullisten esitysten laatuun.

Kypsyysnäyte kirjoitetaan opinnäytetyötä ohjaavan opettajan antamasta aiheesta opinnäytetyön alueelta valvotussa koetilassa. Kypsyysnäyte tarkastetaan sekä sisällön että kieliasun kannalta. Näyte arvioidaan suoritettu/hylätty -periaatteella.

Asianomainen toimialayksikkö hyväksyy opinnäytetyön aiheen ja käsittelymenettelyt sekä suorittaa arvioinnin.

Opintojen hyväksilukeminen

Aikaisemmin suoritetut opinnot tai harjoittelu, jotka vastaavat koulutusohjelmaan kuuluvia opintojaksoja tai niiden osia, voidaan hyväksyä opiskelijan anomuksesta osaksi opintoja. Korvaavuuksia hyväksyttäessä tarkistetaan suoritustodistukset ja suoritusten ajankohtaisuus.

Vastaava käytäntö koskee opiskelun aikana muissa korkeakouluissa suoritettujen opintojaksojen hyväksymistä.

Tutkinnon suorittaminen

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseksi opiskelijan on

1. osallistuttava koulutusohjelman opintojaksojen työmuotoihin siten, että opintojaksojen tavoitteet saavutetaan;
2. suoritettava opetussuunnitelmassa ilmoitetut opintojaksot, jotka arvioidaan siten kuin jäljempänä määritellään;
3. suoritettava harjoittelu;
4. tehtävä opinnäytetyö; sekä
5. suoritettava kypsyysnäyte.

Tutkinnon myöntää ja tutkintotodistuksen antaa rehtori asianomaisen toimialayksikön esityksestä.

Nuorten koulutuksessa tutkintoon edellytetyt opinnot on suoritettava viimeistään yhtä vuotta koulutusohjelman laajuutta pitemmässä ajassa. Aikuiskoulutuksen osalta tutkinnon suoritusaika riippuu kunkin ohjelman suunnitellusta toteuttamisajasta. Aikuiskoulutuksen tutkinto on suoritettava viimeistään yhtä vuotta suunniteltua toteutusaikaa pitemmässä ajassa.

Arviointi ja todistukset

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien tavoitteiden saavuttaminen arvioidaan suullisten tai kirjallisten kuulustelujen, harjoitustöiden tai muiden luotettavien menetelmien avulla.

Opintojakson arviointi on tavoitepohjainen. Arvosana-asteikko on seuraava: kiitettävä (5), hyvä (4 ja 3), tyydyttävä (2 ja 1) sekä hylätty (0) tai seuraava: suoritettu (S), hylätty (0). Lisäksi hyväksilukemisessa käytetään merkintöjä korvattu (K) ja vapautettu (V).

Opintojakson suorituksen arvioi näytöt vastaanottanut opettaja. Arviointitulokset ovat julkisia. Opiskelijan tulee saada tarvittaessa palaute suorituksestaan suorituksen vastaanottajalta. Arvioinnin oikaisemisessa noudatetaan ammattikorkeakoululain (351/2003) ja ammattikorkeakouluista annetun asetuksen (352/2003) mukaista menettelyä.

Opintojakson suoritus voidaan uusia enintään kaksi kertaa.

Tutkintotodistuksesta on käytävä ilmi tutkinnon ja koulutusohjelman lisäksi mahdollinen suuntautumisvaihtoehto, mahdolliset erikoistumisopinnot tai eriytyvät ammattiopinnot, tutkinnon keskeinen sisältö, opinnäytetyön aihe, kypsyysnäytteen suorituskieli ja opintosuoritusten arviointi.

Opiskelijalla on oikeus opintojen kestäessä saada todistus suorittamistaan opinnoista.

Erinäisiä säännöksiä

Opetuksen suunnittelu, kehittäminen ja seuranta

Tutkintojen, koulutusohjelmien ja opintojaksojen suunnittelu ja järjestäminen sekä niiden jatkuva kehittäminen tapahtuvat sekä toimialayksiköissä että yksiköiden välisenä yhteistyönä.

Koulutusohjelmien kehittämisessä ollaan yhteistyössä myös muiden korkeakoulujen sekä työelämän edustajien kanssa.

Siirto-opiskelijan ottaminen

Vaasan ammattikorkeakoulun opiskelijaksi nuorten tutkintoon johtavaan koulutukseen voidaan ottaa opiskelija ilman yhteishakumenettelyä seuraavin edellytyksin:

1. Siirto-opiskelijaksi hakeva on ammattikorkeakoulussa kirjoilla oleva opiskelija.
2. Toisesta ammattikorkeakoulusta siirtyminen koskee saman tutkinnon suorittamista samassa koulutusohjelmassa.
3. Siirtymisen yhteydessä opiskelija eroaa entisestä ammattikorkeakoulustaan.
4. Siirto-opiskelijalla on riittävät valmiudet suorittaa tutkinto loppuun jäljellä olevan opiskeluajan sisällä.

Siirtyminen ammattikorkeakoulun sisällä toiseen koulutusohjelmaan voidaan hyväksyä silloin, kun siirto tapahtuu samalla koulutusalalla ja kun valintaperusteet entiseen koulutusohjelmaan ovat olleet samat.

Tarkempia ohjeita siirto-opiskelijaksi ottamisesta annetaan laatujärjestelmän toimintaohjeissa.

Päätöksen siirto-opiskelijaksi ottamisesta tekee rehtori toimialajohtajan esityksestä.

Tutkintosäännön soveltaminen

Mikäli tämän tutkintosäännön määräyksiä joudutaan harkinnanvaraisesti tulkitsemaan, tulee siinä noudattaa yleisiä oikeusturvaperiaatteita.

Ennen päätöksiä tulee riittävästi kuulla kaikkia osapuolia, ja päätösten tulee perustua hyväksyttyihin normeihin ja olla julkisia.

Siirtymä- ja voimaantulosäännökset

Tämä tutkintosääntö tulee voimaan, kun hallitus on sen hyväksynyt, ja on voimassa 1. elokuuta 2004 lähtien 31. heinäkuuta 2005 saakka.