Ajankohtaista

Vastuullinen ja kestävä VAMK kouluttaa puhtaan tulevaisuuden osaajia

Julkaistu 2022-01-18 14:13:39 EET.

Vaasan ammattikorkeakoulun erikoisosaamista on muun muassa hiilijalanjäljen laskeminen sekä kestävän kehityksen TKI-toiminta. Vastuullisuuden ja kestävän kehityksen teema läpäisee koko ammattikorkeakoulun toiminnan.

Vaasan ammattikorkeakoulu on julkaissut kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelman vuodelle 2022.

Ohjelman perustana on VAMKin asema keskellä Pohjoismaiden suurinta energiakeskittymää sekä ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen marraskuussa 2020 julkaisema ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelma.

VAMK nostaa vuosittain päivitettävässä ohjelmassa esille aina uusia tavoitteita siten, että työ kestävämmän tulevaisuuden puolesta on jatkuvaa. Tavoitteiden toteutumista seurataan, ja niiden edistymisestä kerrotaan vuosikertomuksessa.

Vastuullisuudella tarkoitetaan vastuuta sosiaalisista, taloudellisista ja ympäristövaikutuksista. Kestävä kehitys puolestaan on tulevien sukupolvien huomioimista nykypäivän kehitystyössä. Lähtökohtana on huoli ihmisten välisestä eriarvoisuudesta ja elämän perustan muodostavien ekosysteemien elinvoimaisuuden ehtymisestä.

Keskeinen rooli Vaasan seudun energiaekosysteemin toimijana ja Vaasan kaupungin ilmasto- ja energiaohjelman toteuttajana merkitsee VAMKille paitsi kestävien teknologiaratkaisujen painottamista tutkimus- ja kehitystyössä, myös tulevaisuuden osaajien kouluttamista. VAMK auttaa työelämän toimijoita menestymään ja löytämään entistä parempia keinoja päästöjen vähentämiseen.

Muutos tehdään arjessa

Kestävään kehitykseen on kiinnitetty huomiota VAMKissa jo paljon ennen nyt julkaistua ohjelmaa. Tärkeimpiä hiilijalanjälkeä pienentäneitä tekoja ovat olleet siirtyminen päästöttömästi tuotettuihin kaukolämpö- ja sähkösopimuksiin sekä yhteiskäytössä olevien autojen vaihto kaasuautoihin. Myös talotekniikka on optimoitu energian säästämiseksi.

Tulevia tekoja ovat muun muassa vähäpäästöisten ja päästöttömien hankintojen suosiminen, kestävän kehityksen, kiertotalouden ja hiilineutraaliuden liittäminen kaikkiin opetussuunnitelmiin sekä vähäpäästöisen työmatkaliikenteen ja monipaikkatyön tukeminen.

Yksi VAMKin erityisosaamisalue on hiilijalanjäljen laskenta, jota kehitetään edelleen. Tavoitteena on tuottaa entistä tarkempia työkaluja myös organisaatioiden hiilijalanjäljen laskemiseen.

Laskenta auttaa päätöksenteossa

VAMKin neljännen vuoden ympäristöteknologian opiskelijat laskivat, miten paljon oppilaitos tuottaa päästöjä. Laskenta tehtiin energia- ja ympäristötekniikan lehtori Asseri Laitisen projektikurssilla nyt toista kertaa.

Opiskelijat Nina Nurmela, Liisa Kangas, Annikki Rantanen, Mari Einola, Mari Joutsenlahti, Susanna Hjelm, Jani Pekkarinen ja Toni Ketelä olivat koonneet tiedot ja laskeneet niiden perusteella päästöjen määrän.

– Pandemian vaikutus näkyi eniten matkustamisessa. Liikematkojen aiheuttamat päästöt vuonna 2020 olivat 20,7 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Edellisenä vuonna eli 2019 ne olivat 90 tonnia CO2e, Nina Nurmela kertoo.

Liikematkoissa voisi pandemian jälkeenkin suosia hiilineutraaleja matkustusmuotoja, kuten junamatkustusta. Lisäksi kannattaisi välttää ylimääräisiä matkoja ja lisätä esimerkiksi yhteiskuljetuksia.

Laitehankinnoissa voisi opiskelijaryhmän mukaan suosia leasing-omistusta, kierrätystä, yhteisomistusta ja hiilineutraaleja valintoja.

Yhteensä VAMKin päästöjen määrä vuonna 2020 oli 553,7 tonnia CO2e. Keskimäärin yhden suomalaisen hiilijalanjälki painaa noin kymmenen tonnia CO2e.

Takaisin