Ajankohtaista

Vamkin ensimmäiset tekniikan alan ylemmän AMK-tutkinnon suorittajat valmistuivat

Vaasan ammattikorkeakoulun ensimmäiset kolme rakennustekniikan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavaa opiskelijaa on saanut opintonsa päätökseen. Koulutus käynnistyi syksyllä 2007.

Opiskelija Michael Söderback teki opinnäytetyönsä melumittauksesta. Työssään Söderback paneutui syvällisesti äänikentän teoriaan sekä erityisesti ääni-intensiteetin teorian taustaan niin kirjallisuuden kuin käytännön mittausten kautta. Lisäksi hän pohti, mikä vaikuttaa melumittauksen onnistumiseen ja tulosten tarkkuuteen. Opiskelija Petri Rintala käsitteli opinnäytetyössään pienen suunnittelutoimiston yhdistämistä isoon konsulttitoimistoon. Erityisesti hän tarkasteli sitä, miten muutosta johdetaan ja miten siihen suhtaudutaan suunnittelutoimistossa. Timo Latvala teki opinnäyteyönsä toimistorakennuksen suunnittelusta. Työssään Latvala dokumentoi vaativan monikerroksisen toimistorakennuksen pääsuunnittelijan tehtävät ja rakennesuunnittelun kriittiset vaiheet.

Valmistuneet Timo Latvala, Michael Söderback ja Petri Rintala.

Valmistuneet opinnäytetyöt kuvaavat opintojen monimuotoisuutta ja kehittämisen kirjoa rakennusalalla, jossa kehittäminen kohdistuu yksittäisten toimintojen kuten melumittauksen kehittämiseen, vaativien suunnittelutehtävien osaamiseen sekä tuotantotoiminnan tai tuotanto- ja/tai suunnitteluorganisaatioiden kehittämiseen. Yliopettajat Marja Naaranoja ja Tapani Hahtokari vastasivat rakentamisen ylemmän amk-tutkinnon toteutuksesta ja opiskelijoiden opinnäytetöiden ohjauksesta. 

Uutta osaamista työelämään

Ylempi AMK-tutkinto vastaa työelämän kehittyneisiin osaamistarpeisiin ja tarjoaa jo työelämässä oleville mahdollisuuden tutkintoon johtavaan jatko-opiskeluun ammatillista väylää pitkin. Tutkinto suoritetaan noin kahdessa vuodessa työn rinnalla, ja se tuottaa saman kelpoisuuden julkiseen virkaan kuin yliopistoissa ja muissa tiedekorkeakouluissa suoritettu ylempi tutkinto. Rakentamisen ylempi AMK -tutkinto rinnastetaan yliopiston diplomi-insinööritutkintoon.

Alueellisuus ja käytännönläheisyys ovat ylemmän AMK-tutkinnon vahvuuksia. Koulutuksen kehittämisvaikutus työelämälle varmistetaan siten, että hakijalta edellytetään tutkintoa vastaavalta alalta vähintään kolmen vuoden työkokemusta. Niin ikään opinnäytetyö on opiskelijan oman työyhteisön kehittämistehtävä. Lisäksi erilaiset projekti- ja harjoitustehtävät pyritään kytkemään opiskelijan omiin työtehtäviin, mikä hyödyttää sekä opiskelijaa että työnantajaa.

Rakennusalan yrityksissä kaivataan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita työntekijöitä vahvistamaan organisaatioiden valmiutta toimialansa teknilliseen ja tuotantotaloudelliseen kehittämiseen. Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneella on siten hyvä mahdollisuus toimia vaativien kehittämisprojektien johtajana esimerkiksi rakennuttajana tai suunnittelijana sekä vaativien AA-luokan rakenteiden rakennesuunnittelijana.

Tutkintoa suorittamaan voivat hakea kyseisen alan AMK- tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittaneet. Koulutusohjelman laajuus on 60 opintopistettä ja tutkintonimike on insinööri (ylempi AMK).

Kuvassa vasemmalta: rakennustekniikan osastonjohtaja Martti Laaja, yliopettaja Marja Naaranoja, valmistuneet Timo Latvala, Michael Söderback ja Petri Rintala, tekniikan toimialajohtaja, vararehtori Jorma Tuominen sekä yliopettaja Tapani Hahtokari.

Lisätietoja:

Martti Laaja, yliopettaja, rakennustekniikan koulutuksen osastonjohtaja
martti.laaja@puv.fi

Takaisin