Ajankohtaista

Rehtori Paaso: Vamk jatkaa aluevaikuttavuutensa tehostamista tiivistämällä paikallista korkeakouluyhteistyötä

Vaasan ammattikorkeakoulun lukuvuoden 2007-2008 avajaiset maanantaina 3.9.2007

Henkilöstön edustajan lehtori Jukka Niitykosken puhe (word)

Opiskelijakunnan edustajan Joni Kosken puhe (word)

Rehtori Jouko Paaso:

Opetusministeriö on valmistelemassa koulutuksen kehittämisen suunnitelmaa vuosille 2007-2012; lausuntokierroksella olevassa KESU 2007-2012 -luonnoksessa tehdään monia Vaasan ammattikorkeakoulunkin tulevaisuuteen vaikuttavia linjauksia. KESUssa todetaan mm.:

Korkeakoulujen toiminnan laadun ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi korkeakoulujen välisiä kansallisia ja kansainvälisiä strategisia liittoumia tuetaan. Liittoumien aste vaihtelee korkeakoulujen välisistä fuusioista yhteistyön tiivistämiseen opetuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa sekä aineistojen ja laitteistojen yhteiskäytössä." Edelleen todetaan, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tiiviimpi yhteistyö ja uudet toimintarakenteet otetaan käyttöön erityisesti heikomman väestökehityksen (ml. yliopistokeskuspaikkakunnat) alueilla. Edellytyksenä on, että korkeakouluilla on yhteinen strategia, jolloin yliopiston ja ammattikorkeakoulun keskinäisestä työnjaosta sovitaan korkeakoulusektorien profiilien mukaisesti. Tästä voi päätellä, että VAMK:n ja Vaasan yliopiston yhteistyövisiolle on "virallinen" tuki olemassa. Meillähän on myös yhteinen strategia jalostumassa yhteisen neuvottelukunnan puitteissa, samoin työnjakokeskusteluissa lähtökohtana on ollut omien profiilien säilyttäminen - työnjaosta sovittaessa ne itse asiassa vain vahvistuvat. Itse en purematta haluaisi kuitenkaan niellä tuota "heikomman väestökehityksen" leimaa miksikään Vaasan seutua pysyvästi luonnehtivaksi kuvaukseksi.

Koulutusprosessissa keskeisimmät kehityskohteet ovat läpäisyn sekä laadun parantaminen mm. opiskelijapalautteen paremman hyödyntämisen muodossa. Tuoreiden tunnuslukujen valossa Vaasan amk:n nuorisoasteen tutkinto-opiskelijoiden keskeyttämisaste on edelleen huolestuttavan korkea; aikuisopiskelijoiden puolella on saatu ilahduttava parannus aikaan. Keskeyttämisten vähentäminen on tärkeää, koska OPM:n KESU-luonnoksessakin linjataan, että ammattikorkeakoulujen rahoitusta kehitetään nykyistä kannustavammaksi siten, että rahoitus määräytyy nykyistä enemmän tutkintotavoitteiden ja suoritettujen tutkintojen määrän perusteella.  

Ryhmäohjauksen edelleen kehittäminen on keskeyttämisten vähentämisessä yksi avaintekijä, mutta suurin vaikutus keskeyttämisten vähenemiseen olisi kuitenkin keinoilla, joilla sisään tulevan opiskelija-aineksen tasoa voitaisiin kohottaa. Tekemämme koulutuspolkutyyppinen yhteistyösopimus 2. asteen kanssa toivottavasti osaltaan parantaa tulevaa opiskelija-ainesta. Koulutusprosessin laadun parantaminen, mm. kurssipalautteiden systemaattisella hyödyntämisellä, sekä aikuiskoulutuksen kehittäminen, esimerkkinä ajasta riippumatonta opiskelua tukevien työkalujen käyttöönotto, ovat jo käynnistettyjä toimenpiteitä, jotka tulevat vaikuttamaan keskeyttämisasteen laskemiseen.

Hyvät kuulijat,

Vaasan ammattikorkeakoulun valmistuneista sijoittuu 70 % Pohjanmaan alueelle. Esimerkiksi tekniikan opiskelijoista lähes puolet tulee Vaasasta tai sen lähiympäristöstä. Toiminnallamme on siis merkittävä alueellinen vaikutus. Toinen aluevaikuttavuuteen yhä oleellisemmin kuuluva asia on ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminta. Ammattikorkeakoululain mukaan ammattikorkeakoulujen tehtävänä on harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä.

OPM:n KESU-luonnoksessa todetaan: "Ammattikorkeakoulujen painopiste on korkeatasoisessa työelämälähtöisessä opetuksessa sekä erityisesti pientä ja keskisuurta yritystoimintaa ja palvelusektoria tukevassa soveltavassa tutkimus- ja kehitystyössä. Alueellisiin työvoimatarpeisiin vastaaminen on ensisijaisesti ammattikorkeakoulujen vastuulla. Edelleen KESU:ssa linjataan, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut osallistuvat profiiliensa ja painoalojensa puitteissa strategisten huippuosaamiskeskittyminen toimintaan. Mielestäni tästä hyvänä esimerkkinä on Vaasan Energiainstituutti, jossa Vaasan yliopisto, Vaasan ammattikorkeakoulu ja SYH-Novia tekevät alueen energiaklusteria palvelevaa tutkimus- ja kehitystyötä yhdessä. Tärkeää energiainstituutin tyyppisessä toiminnassa on, että organisaatiot kykenevät ylittämään perinteisiä raja-aitojaan; tähän liittyy mm. se, että tavoiteltavat synergiahyödyt edellyttävät, että eri organisaatioiden henkilöitä voidaan sijoittaa yhteisiin tiloihin - ja näitä organisaatioita voisivat mielestäni korkeakoulujen lisäksi olla myös yritykset.

Vaasan ammattikorkeakoulussa T&K-toiminnan kehittäminen tarkoittaa T&K-volyymin olennaista kasvattamista: se onkin lähtenyt tutkimusjohtajamme johdolla ilahduttavaan kasvuun kohti Opetusministeriön esittämää tavoitetta: 25% opettajien henkilötyövuosista tulisi käyttää v. 2009 T&K- toimintaan. T&K-painotteisia opettajavirkoja tullaan Vaasan amk:ssa lisäämään määrätietoisesti, taloudellisten resurssien sallimissa puitteissa. Sisällöllisesti yhteistyö Vaasan yliopiston ja muiden tiedepuistokumppaneiden kanssa tutkimus- ja kehitystoiminnassa on avainasemassa, samoin erityisesti ammattikorkeakoulussa yritysyhteistyö korostuu. Palvelutoiminnassa Vaasan ammattikorkeakoulu on, Technobothnian, Kvarken Business Partners -hankkeen ja erityisesti pk- ja mikroyrityksiä palvelevan Yritysklinikan ansiosta, jo nyt vahva, mutta lisäämis- ja tehostamispotentiaalia on palvelutoiminnassakin runsaasti.

Tiedepuisto-konseptin konkreettinen eteneminen Vaasan kaupungin vetämän Merikampus-hankkeen puitteissa on - voisi sanoa vihdoinkin - ilahduttavaa. Konkreettisena lähivuosien tavoitteena on koko ammattikorkeakoulun toiminnan keskittäminen Palosaaren kampukselle, jolloin tiloihin liittyviä oleellisia toiminnallisia etuja voidaan paremmin sisäisesti hyödyntää, synergiaedut ja yhteiset tilajärjestelyt Vaasan yliopiston kanssa tulevat helpommin saavutettaviksi, edellytykset tiedepuistoyhteistyölle paranevat oleellisesti sekä yhteiset tilajärjestelyt SYH-Novian kanssa, erityisesti hoitotieteisiin liittyen, mahdollistuvat. Vaasan ammattikorkeakoulussa Merikampus ja tiedepuisto tarkoittavat keskeisimmin, Palosaaren kiinteistön peruskorjauksen sekä mahdollisen Innotalon lisäksi, yliopiston kanssa yhteisiä tilajärjestelyjä Fabriikissa sekä SYH-Novia:n kanssa Medibothnia-nimellä tunnettuja yhteisiä tilajärjestelyjä nykyisissä Svenska Yrkesinstitut'in tiloissa.

Hyvät kuulijat,

Korkeakoulujen rakennekeskustelu on aiheuttanut painetta suunnitella erilaisia integroitumis- ja yhteistyöratkaisuja joka puolella Suomea, myös Vaasassa. Erityisessä vaaravyöhykkeessä nykyisissä tehostamispaineissa ovat pienet koulutusohjelmat ja -yksiköt, joiden vetovoima opiskelijarekrytoinnissa ei ole kovin hyvä. Vaasassa on kokoonsa nähden paljon korkeakouluyksikköjä, eivätkä kaikki koulutusohjelmat ole kovin vetovoimaisia.

Vaasan yliopiston kanssa olemme valmiit pitkälle menevään yhteistyöhön yhteisesti laadittavan strategian puitteissa ja jopa yhteiseen hallintoon heti, kun lainsäädäntö sen mahdollistaa. Edellytyksenä hyvin sujuvalle yhteistyölle Vaasan yliopiston kanssa on välillämme vallitseva hyvä yhteistyöilmapiiri ja nähdäkseni yhteinen visiomme korkeatasoisesta osaamiskeskuksesta, joka on paitsi globaalisti kilpailukyinen, palvelee erityisesti Vaasan kehittymistä maakuntakeskuksena ja seutukunnan veturina. Tulevaisuuden yhteistyöratkaisuissa Vaasan yliopiston ja ammattikorkeakoulun välillä tulee selkeänä tavoitteena olla win-win-tilanne, jossa yksi plus yksi on enemmän kuin kaksi - ja ensisijainen hyödynsaaja on Vaasanseudun elinkeino- ja työelämä.

Vaasan ammattikorkeakoulussa näemme, että elinkeinoelämän tarpeet ja yhteisen aluestrategian huomioivan vahvan osaamiskeskuksen, Tiedepuiston, kehittäminen Vaasan korkeakoulukampukselle on kaikkien Vaasan korkeakouluyksiköiden yhteinen etu. Elinkeinoelämän vahva tilanne Vaasassa juuri nyt ei saa tuudittaa hyvänolon tunteeseen, vaan pikemminkin antaa haasteen kehittää tulevaisuuden innovaatioiden kehittymistä palveleva osaamiskeskittymä korkeakoulujen aluestrategiassa määritellyillä painoaloilla, erityisesti energiatekniikassa.

Viime vuoden avajaispuheessani esitin mahdollisena innovatiivisena koulutuspolkuratkaisuna tekniikan alan soveltuvien koulutusohjelmien työnjakoa, jossa ammattikorkeakoulu hoitaisi kanditason koulutuksen ja yliopisto maisteritason - kuitenkin duaalimalli säilyttäen ja sen periaatteita noudattaen. Tällaista ratkaisua on ideoitu Vaasan ammattikorkeakoulun ja Vaasan yliopiston tekniikan vastuuhenkilöiden yhteistyöneuvotteluissa.

OPM:n KESU-luonnoksessa vuosille 2007 - 2012 korostetaan vahvasti duaalimallin säilyttämistä toteamalla, että vuoden 2012 korkeakoululaitos muodostuu duaalimallin mukaisesti yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Kunkin yliopiston ja ammattikorkeakoulun profiili painottuu eri tavalla opetuksen, tutkimuksen, työelämäkytkentöjen ja aluekehitystehtävän suhteen. Edelleen KESU-luonnoksessa todetaan, että ammattikorkeakoulujen tutkintorakenne on kaksiportainen, ja ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista muodostuu pääasiallinen jatkokoulutusväylä ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille. Näistä KESU-korostuksista voinee vetää sen johtopäätöksen, että vuosi sitten esittämäni koulutuspolku-ajatus on OPM:n silmissä ainakin vielä liian innovatiivinen, vaikka vaasalaisen elinkeinoelämän suunnasta sille on vahvaa kannatusta osoitettukin.

Hyvät kuulijat,

Ammattikorkeakoulujen vetovoima laski yhteishaussa 8,4 prosenttia edellisvuodesta. Tämä ei mielestäni selity esimerkiksi ammattikorkeakoulujen huonontuneella laadulla; päinvastoin amk:t ovat hoitaneet tehtävänsä hyvin - samoin rakennekehityksessä ne ovat yliopistoja paremmin onnistuneet tehostamaan korkeakouluverkkoa. Kuitenkin vähentynyt vetovoima on haaste, johon myös Vaasan ammattikorkeakoulun on sopeutettava toimintansa. OPM:n KESU-luonnoksessa todetaan, että korkeakoulujen nuorten aloituspaikkojen määrä vähenee merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. Samanaikaisesti osaamispohjaisessa taloudessa odotukset korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja niihin pohjautuvien innovaatioiden osalta kasvavat.

Korkeakouluverkon tiivistyessä aikuiskoulutuksen rooli osaamisen kehittämisessä, uudistamisessa ja korkeakoulutuksen vaikuttavuuden vahvistamisessa korostuu. Tämä tarkoittaa Vaasan ammattikorkeakoulun sisäisessä kehittämisessä, että nuorisoasteen väistämättä vähenevästä opetustarjonnasta, erityisesti tekniikan puolella, vapautuvat resurssit tulee kyetä suuntaamaan tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä aikuiskoulutukseen - jos haluamme säilyä vahvana korkeakoulukentän toimijana myös tulevaisuudessa.

Hyvä Vaasan ammattikorkeakoulun henkilöstö,

Meillä on runsaasti yhteisiä haasteita, joista selviämme sitoutumalla kehittämiseen kukin omalla osa-alueellamme. Toiminnan laatu ei kehity pelkästään johdon määräyksillä ja toimenpiteillä. Toimintamme kehittäminen tulevaisuuden haasteiden voittamiseksi ja kevään 2008  laatuauditoinnin läpäiseminen edellyttävät kaikkien panosta ja sitoutumista. Julkisorganisaation keinovalikoima henkilöstön kannustamiseen on valitettavasti merkittävästi heikompi kuin yrityksillä, mutta ehkä työsuhteisiin liittyvät paineetkin ovat pienemmät. Toivotan kaikille voimia oman osuutensa hoitamiseen.

Hyvät Vaasan ammattikorkeakoulun opiskelijat,

Teidän roolinne ammattikorkeakoulumme kehittämisessä tulee tulevaisuudessa vain korostumaan, erityisesti opiskelijakunnan kautta. Laatuauditoinnin läpäisy ei ole itseisarvo sinänsä, mutta siihen liittyvä ammattikorkeakoulun toimintaprosessien kehittäminen parantaa merkittävästi myös opiskelijan saamaa palvelua. Samalla se edellyttää myös opiskelijoiden aiempaa voimakkaampaa sitoutumista korkeakoulumme koulutusprosessin kehittämiseen, jonka olennaisia osia ovat toimiva palautejärjestelmä ja palautteiden pohjalta toteutetut kehittämistoimenpiteet.

Takaisin