Ajankohtaista

Parikiloinen satelliitti on Merenkurkun yhteistyön voimannäyte

Julkaistu 2021-12-02 08:47:45 EET.

VAMK on mukana kehittämässä KvarkenSatin tallentaman datan hyödyntämistä. Satelliitti on tarkoitus laukaista avaruuteen reilun vuoden päästä.

Suurehkon mehutölkin kokoinen värikäs kapistus yliopiston auditorion pöydällä havainnollistaa, minkäkokoinen on Merenkurkun ensimmäinen piensatelliitti. Väritys on peräisin Vimpelin yhteiskoulun ja lukion oppilaiden maalisiveltimistä. He koristelivat 3D-mallin mielensä mukaan julkistamistilaisuutta varten. 

KvarkenSat on LEO-satelliitti, eli se kiertää Maata vain muutaman sadan kilometrin korkeudessa. LEO-lyhenne tulee sanoista Low Earth Orbit eli matala Maan kiertorata. Tuolla matalalla kiertoradallaan KvarkenSatilla kestää noin 1,5 tuntia kiertää koko maapallo. Koska kiertorata ei ole suoraviivainen, Merenkurkun yli se lentää hieman harvemmin, mutta kuitenkin muutaman kerran vuorokaudessa. 

Oikean satelliitin sisällä on antenneja, tietokone ja sähköjärjestelmä aurinkokennoineen ja akkuineen sekä erilaista dataa kerääviä laitteita. 

Teknisen sisällön lisäksi KvarkenSatin mukana avaruuteen matkaavat kaikki lapsille ja nuorille suunnattuun #MyKvarkenSat-kilpailuun saapuneet piirustukset digitaalisessa muodossa.

Datalle on käyttöä 

KvarkenSat-piensatelliitin suunnittelu ja toteutus ovat osa EU:n Interreg Botnia-Atlantica –ohjelman sekä Pohjanmaan liiton ja Västerbottenin läänin rahoittamaa ”New Space Digital Economy Innovation Center” –hanketta. Hankkeesta käytetään lyhennettä KvarkenSpaceEco. 

KvarkenSpaceEco on uuteen avaruustalouteen keskittyvä hanke, jonka toteuttajia ovat 10 korkeakoulua ja tutkimuslaitosta molemmin puolin Merenkurkkua. Hankkeen toimijat ovat mukana kehittämässä avaruusdatan ja -talouden ympärillä toimivaa ekosysteemiä Merenkurkun alueelle sekä Merenkurkun avaruuskeskusta eli Kvarken Space Centeriä. 

VAMKin Muotoilukeskus MUOVA on edistämässä erityisesti satelliitidatan hyödyntämistä yrityskentässä. Projektipäällikkö Jari Ratilainen kertoo, että eri lähteistä saatavilla olevaa tietoa voidaan käyttää todella monenlaisiin tarkoituksiin. Kaukokartoitus ja paikannusdata antavat lukuisia vaihtoehtoja sovelluksille. 

– Esimerkiksi sääilmiöiden ja ilmastonmuutoksen tutkimuksessa tällaisesta datasta on hyötyä. Energia-alalla esimerkiksi sähköverkon pisteiden välistä tietoa voidaan synkronoida satelliitin aika- ja tarkkuuspaikannuksen avulla.   

Satelliittihankkeen tarkoituksena on myös osoittaa, että avaruusdata ei ole vain suurvaltojen ulottuvilla. 

 KvarkenSat on hyvä esimerkki yrityksille siitä, että jo pienellä rahalla saadaan rakennettua piensatelliitti, joka kerää monen tyyppistä dataa. Ajatelkaa, mitä kaikkea saataisiin aikaan yhdessä, sanoo jo monessa piensatelliittidemonstraatiossa mukana ollut apulaisprofessori Jaan Praks Aalto-yliopistosta. 

 

Takaisin