– Veikkaan että olisin lopettanut ilman ryhmää. Tänne on ”pakko” tulla, sanoo insinööriopiskelija Niko Saarinen.

Saarinen työskentelee Vaconilla tuotetuen ja koulutuksen esimiehenä ja opiskelee Vaasan ammattikorkeakoulussa sähköinsinööriksi.

Ryhmän ahkeroidessa sinit ja kosinit vilisevät miesten puheissa ja kysymyksiä sinkoilee enemmän kuin vastauksia:

– Riittääkö, että hyötysuhteella jaetaan akseliteho?

– Voidaanko tässä käyttää niitä kaavoja, jotka jo osataan vai onko tässä koira haudattuna?

Saarinen tietää, että yksin pähkäillessä menisi paljon enemmän aikaa.

– Kyllä tämä näkyy myös koetuloksissa, hän kehuu ryhmää ylpeänä.

Kuka porukasta sitten on opettaja? – Kukin vuorollaan.

Saarinen selvittää menetelmää: Mietimme asioita ääneen. Joku muistaa, miten asia tunnilla selitettiin, toinen saattaa kertoa, mitä sillä tarkoitettiin. Sitten joku piirtää sen taululle, ja yleensä vielä väitellään, onko asia näin.

– Esimerkiksi eilen en millään ymmärtänyt sähkömoottorin käämivyyhdin rakennetta, kunnes Henry väänsi sen rautalangasta.

Henry Wideroos kertoo aloittaneensa sähköalan opinnot, koska esimies ABB:llä kannusti. Hän on opiskellut jo aiemmin konealan diplomi-insinööriksi.

– Yllättävän työlästä on ollut, vaikka on hyvät pohjat.

Wideroos lisää, että ero aiempiin opintoihin on, että ammattikorkeakoulussa opetetaan, kun taas yliopistolla osa opettajista saattoi vain kertoa, mitä pitäisi oppia kyseisellä kurssilla ja oppiminen tapahtui omalla ajalla.

Kaikilla on vahvuutensa. Jani Oravasaari työskentelee huoltoteknikkona Vaconilla, joten automaatio ja taajuusmuuttajat ovat hänen erikoisalaansa. Masa Taittonen ja Samuli Aflecht ovat asiantuntijoita sähköasennuksessa, kun taas Henry Wideroosilta sujuvat matematiikka ja sähkömoottorit. Niko Saarinen on porukan taajuusmuuttajien tuntija.

Ensi syksynä VAMKissa alkavat liiketalouden sekä rakennustekniikan aikuiskoulutusohjelmat. Hakuaika päättyy 3.4.

Sähkötekniikan opintoryhmä kokoontuu yleensä Vaconin koulutustiloissa, mutta välillä myös VAMKissa, jos tarvitaan tiettyjä tietokoneohjelmia. Jani Oravasaari, Masa Taittonen, Samuli Aflecht ja Niko Saarinen keskittyvät.

Perinteiset opiskelumenetelmät toimivat: kyniä, kumeja, paperia, laskin ja istumalihaksia.

Teksti ja kuvat: Pia Liedes

Lehtori Tapani Esala VAMKista kertoo, että opettaessaan sähköasennuksia ryhmälle, jossa on 20 ylioppilasta ja 30 sähköasentajaa, ovat taustat hyvin erilaiset. Tämän vuoksi ylioppilaille tarjottiin nyt ammattiopiston järjestämää valinnaista sähkötekniikan harjoituskurssia, jonka kaikki halusivatkin suorittaa.
– VAOlla on hyvät tilat ja kokeneet opettajat sähköasennusten tekemiseen, Esala kehuu Pentti Toivosen toteuttamaa kurssia.

– Kyseessä on eräänlainen tasausoperaatio. Tämä harjoituskurssi parantaa ylioppilastaustaisten opiskelijoiden valmiuksia selvitä samassa ryhmässä sellaisten kanssa, joilla jo on hyvät tiedot sähköasennusten toteuttamisesta.
Insinööriopiskelijalle käytännönläheinen kurssi on hyödyllinen myös kesätöitä haettaessa.

Koulutusvaihdossa molemmat oppilaitokset hyötyvät toistensa laiteinvestoinneista. Vaasan ammattiopiston opiskelijoille tullaan opettamaan VAMKissa prosessiautomaation väyläohjauksia.

Sami Viitiö ja Noora Jekunen opiskelevat ensimmäistä vuotta sähköinsinööriksi ja ovat päässeet sähköasennuskurssilla todella käytännön töihin. He harjoittelevat sähköpatterin asennusta ja ovat ehtineet aiemmin kurssilla asentaa liiketunnistinvalon. Haastavaa oli heidän mukaansa muun muassa oikeanlaisen kaapelin valinta.

Ensimmäistä vuotta VAMKissa sähkötekniikkaa opiskelevat Sami Viitiö ja Noora Jekunen harjoittelevat sähköpatterin asennusta VAOlla.

Teksti: Pia Liedes
Kuva: Tiina Ramsila

Kurssilla käydään läpi projektin eri vaiheet kuten myynti, projektinhallinta, suunnittelu ja työmaatoiminnot. Kaksi kurssin kahdeksasta jaksosta järjestetään ABB:llä, missä opiskelijat pääsevät tutustumaan oikeiden projektien toteutukseen, työkaluihin ja kokemuksiin.

”Kyse on globaaleista projekteista, joiden suuruusluokka vaihtelee kymmenistä tuhansista kymmeniin miljooniin euroihin ja kestoaika muutamasta kuukaudesta useampaan vuoteen. Onnistunut projekti vaatii sähkötekniikan hallinnan lisäksi muun muassa yhteistyö- ja kommunikointikykyä, talousosaamista, kielitaitoa sekä kokonaisuuksien hallintaa. Yhteistyöllä haluamme laajentaa opiskelijoiden kuvaa ABB:stä sekä kehittää projektitoiminnan osaamista. Näille osaajille on ABB:llä kysyntää”, projektoinnin päällikkö Seppo Vanhamäki ABB:ltä sanoo.

Työelämäyhteistyö kehittää koulutuksen sisältöjä ja vahvistaa opettajien osaamista, tarjoaa opiskelijoille kiinnostavia opinnäyte- ja projektitöiden aiheita sekä harjoittelupaikkoja.

Kurssille osallistuvat ovat opintojensa loppuvaiheessa. Aiemmat kurssit ovat poikineet opiskelijoille muun muassa opinnäytetöitä ja kesätöitä ABB:llä. Moni on myös työllistynyt vakituisesti yhtiön palvelukseen.

REALWAn ohjelmassa oli päivittäin luentoja ja ryhmätöitä sekä muuta yhteistä toimintaa. Opiskelijat oli jaettu 12 ryhmään, joissa kussakin oli noin 7-8 eri kansallisuutta olevaa opiskelijaa. Kullakin ryhmällä oli itsenäinen projektitehtävä, joka tuli valmistella ohjelman aikana ja esitellä viimeisenä päivänä.

Luentojen aiheet liittyivät uusiutuviin energioihin ja energian käytön tehostamiseen elinympäristössämme. Opiskelijat saivat kuulla mm. aurinkoenergiasta, geotermisestä energiasta, energiatehokkaista rakennuksista, passiivitaloista, lämpöpumpuista, sähköjärjestelmistä ja niiden simuloinnista, biokaasulaitosten säätöjärjestelmistä, Helsingin energian hiilineutraalin tulevaisuuden tavoitteista sekä EU:n energiaohjelmista ja energiatavoitteista sekä monikulttuuristen tiimien johtamisesta. Lisäksi ohjelmaan kuului tutustuminen erilaisiin rakennuksiin ympäri Pariisia, museokäyntejä ja käynti aurinkopaneeli”farmilla”.

Koska vierailukohteet sijaitsivat ympäri Pariisia, oppi jokainen osallistuja käyttämään Pariisin tehokasta ja isoa, mutta varsin selkeää metroa. Osa ehti katsastamaan myös Pariisin tärkeimmät nähtävyydet kuten Eiffel-tornin, Riemukaaren, Champs Elyseen, Sacre Coeurin kirkon, Notre Damen ja Louvren.

- Opiskelijoiden palautteiden perusteella tämän tyyppinen kansainvälinen toiminta on erittäin hyödyllistä. Vamk on automaattisesti mukana myös ensi vuonna. Koska annoimme nyt varsin suuren panoksen ohjelman onnistumiseen käytännössä, voinemme saada ensi vuonna lisää paikkoja kiintiöömme. Ensi vuoden ohjelma toteutetaan myös toukokuun alussa ja kesto on hiukan yli kaksi viikkoa. Jäämme innolla odottamaan uutta ohjelmaa, toteaa kone- ja tuotantotekniikan osastonjohtaja Lotta Saarikoski.

IUT de St Denis:n luentosali kävi tutuksi 10 päivän aikana. Mukana VAMKista oli myös sähkötekniikan yliopettaja Olavi Mäkinen (kuvassa etualalla).

Aurinkofarmilla kerrostalon katolla.

VAMKilaiset maailmalla. Kuvassa mukana myös Metropolia AMK:n opiskelijoita.

Intensiiviohjelman viimeisenä päivänä pidettiin ryhmien projektitöiden esitykset sekä koko ohjelman arviointihetki. Päivä päättyi viralliseen diplomienjakoseremoniaan ja rentoon coctail-tilaisuuteen.

Isäntäorganisaatio IUT on osa suurta monialaista 22 000 opiskelijan Universite Paris 13 yliopistoa. Universite Paris 13 puolestaan kuuluu kuuden yliopiston muodostamaan noin 100 000 opiskelijaa kouluttavaan klusteriin, jossa pääyliopisto on Sorbonnen yliopisto. IUT:ssa on noin 2000 opiskelijaa ja samoja koulutusaloja kuin VAMKissa.

Lisätietoja: www.univ-paris13.fr

Teksti: Lotta Saarikoski ja Sari Mäkisalo
Kuvat: Lotta Saarikoski

Vamkin kone-, sähkö- ja ympäristötekniikan insinööriopiskelijoita osallistui yliopettaja Olavi Mäkisen ja osastonjohtaja Lotta Saarikosken kanssa kahden viikon pituiseen kansainväliseen intensiiviohjelmaan "Future of Energy in Europe" Hanze University Groningenissa, Hollannissa 19.-31.10.2009.

IP-ohjelman osallistujia eri puolilta Eurooppaa

Hanze University of Applied Sciences järjesti jo kolmannen kerran omille ja ulkomaalaisille opiskelijoille (yhteensä noin 60 henkilöä) Euroopan Unionin tukeman intensiiviopiskeluohjelman. Vamk oli mukana ohjelmassa jo viime vuonna. Muita suomalaisia edustivat Metropolian sähkötekniikan koulutusohjelman opiskelijat.

Vuoden 2009 intensiiviviikon teemana oli "Future of Energy in Europe" eli Euroopan energiatulevaisuus. Kahden viikon ajan teemaa tutkittiin ja kehiteltiin sekä pienryhmissä työskennellen että luentoja kuunnellen ja ekskursioilla käyden. Kukin ryhmä esitteli lopuksi laatimansa energiantuotanto- ja -käyttöskenaariot. Ryhmät pitivät viimeisenä päivänä ansiokkaita esityksiä, joissa kuultiin mitä ihmeellisimmistä tulevaisuuden energiaskenaarioista. Viikkojen intensiivinen työskentely päätettiin hauskaan juhlaan kaupungilla sijaitsevassa diskossa, ja aamulla lähdettiin junalla kohti Schipholin lentokenttää.
       

Hanze Universityn moderneja käytävätiloja, joissa opiskelijoilla oli mahdollisuudet tehdä töitä kannettavilla tietokoneilla.

Groningenin kaupunki, jossa on peräti noin 45 000 opiskelijaa, sijaitsee Pohjois-Hollannissa noin 2,5 tunnin junamatkan päässä Amsterdamista. Alue vaikutti hyvin vauraalta maanviljelyseudulta, mutta teollisuuttakin sieltä löytyi. Paikkakunnalla toimi muun muassa suuri kaasuyhtiö, jonka pääkonttorin alla on koko maan kattavan kaasuverkoston eräs pääsolmuasema. Polkupyörä oli tavallisin kulkuväline Groningenissä.

Ensi vuonna intensiiviviikon järjestämisvastuu siirtyy Ranskaan Pariisissa toimivaan korkeakouluun. Myös Vamk on mukana tässä, sekä kehittämässä uutta IP-ohjelmaa että tekemässä hakemusta sitä koskien EU:lle. Toivottavasti ensi vuonna saamme suuremman opiskelijakiintiön, jotta mukaan Ranskaan voi lähteä yhä useampi opiskelija.



Opettajia keitto- ja voileipälounaalla hollantilaiseen tyyliin.

Suomesta osallistui IP-viikolle Vamkin lisäksi myös Metropolian opiskelijoita.

Opiskelijat olivat tyytyväisiä vaihtokokemukseen. Kahden viikon aikana tuli harjoiteltua myös monikulttuurisessa tiimissä toimimista ja käytettyä paljon englannin kieltä. Opiskelijat suosittelevatkin kokemusta lämpimästi.

Jos asia alkoi kiinnostaa, seuraava mahdollisuus on siis ensi vuonna Ranskassa.

Teksti ja kuvat: Lotta Saarikoski, kone- ja tuotantotekniikan osastonjohtaja

Vamk on laajentanut tekniikan opiskelijoidensa projektiharjoittelua ulkomaille. Vamkin tekniikan ja liikenteen yksikkö on solminut Wärtsilän ja Vaasa Engineeringin kanssa yhteistyösopimuksen, joka mahdollistaa opiskelijoille työskentelyn aidoissa projekteissa ulkomailla. Syksyn aikana yhteistyösopimuksia on tarkoitus tehdä myös muiden alueen yritysten kanssa. Projektiharjoittelu edistää opiskelijoiden kansainvälistymisosaamista ja projektitaitoja.

Sähkötekniikan opiskelija Jarkko Kallio kertoi käytännön tekemisen tuoneen uutta ymmärrystä omasta alasta. Jarkko oli projektiharjoittelussa Saksassa.

Projektiharjoittelu sijoitetaan opintojen loppupäähän, jolloin useimmat opiskelijat ovat suorittaneet tutkintoon sisältyvät työharjoittelunsa kotimaassa. Tämä varmistaa, että opiskelijalla on hyvät valmiudet selviytyä sekä ammatillisissa että työyhteisöllisissä tilanteissa ulkomailla. Yrityksille opiskelijoiden hyödyntäminen projekteissa on mitä mainioin tapa valmentaa opiskelijasta tulevaisuuden työntekijä.

Ensimmäiset ulkomaan yritysprojekteihin lähteneet opiskelijat ovat palanneet projektiharjoittelujaksoltaan. He kertoivat ulkomaan kokemuksistaan tiistaina 15.9. järjestetyssä infotilaisuudessa.Tilaisuudessa olivat opiskelijoiden lisäksi läsnä mm. VEO:n, ABB:n, Vaconin ja Wärtsilän edustajia.

Konetekniikan opiskelija Juha Mäkelä suoritti projektiharjoittelunsa Argentiinassa. Hänen mukaansa tärkein ominaisuus ulkomaan projektissa on oikeanlainen asenne.



Rakennustekniikan opiskelija Janne Asuintupa suoritti projektiharjoittelujakson Lesvoksella, Kreikassa. Hän kertoi kuulijoille, että kielitaito kohentui huomattavasti ulkomaan komennuksella, etenkin oman alan sanasto karttui.

Lisätietoja:
Projektikoordinaattori Hanna Yli-Yrjänäinen, hanna.yli-yrjanainen@puv.fi

Vaasan ammattikorkeakoulun, Vamkin kone- ja sähkötekniikan osastojen insinööriopiskelijat osallistuivat yliopettajien Olavi Mäkisen ja Lotta Saarikosken sekä laboratorioinsinööri Marko Rantasalon johdolla kahden viikon pituiseen kansainväliseen intensiiviohjelmaan Hanze University Groningenissa, Hollannissa 20.10 -1.11.2008.

Hanze University of Applied Sciences järjesti jo toisen kerran omille ja ulkomaalaisille opiskelijoille (yhteensä noin 60 hlöä) Euroopan Unionin tukeman intensiiviopiskeluohjelman. Vamkille tarjottiin viime keväänä mahdollisuutta osallistua tähän ohjelmaan, jossa aiemmin on ollut suomalaisia opiskelijaedustajia vain Stadian sähkötekniikan koulutusohjelmasta. Vamkin kone- ja sähkötekniikan opettajat ja opiskelijat innostuivat asiasta kovasti ja näin saatiinkin sopiva ryhmä matkaan.  Samalla käynnistettiin uusi yhteistyökuvio Hanze Universityn School of Engineeringin kanssa.

Vuoden 2008 intensiiviviikon teemana oli "Future Energy in Europe" eli Euroopan energiatulevaisuus.  Kahden viikon ajan teemaa tutkittiin ja kehiteltiin sekä pienryhmissä työskennellen että luentoja kuunnellen ja ekskursioilla käyden. Ryhmien laatimat energiantuotanto- ja -käyttöskenaariot esiteltiin lopuksi julkisesti kunkin ryhmän toimesta. Viikko päättyi hauskaan juhlaan koulun upouudessa urheilukeskuksessa, joka ihastutti vaasalaiset tyylikkäällä arkkitehtuurillaan ja upeilla monipuolisilla tiloillaan. Muutenkin Hanze Universityn koulutilat edustivat modernia koulurakentamista parhaimmillaan. 

 

Groningenin kaupunki, jossa on peräti noin 45 000 opiskelijaa, sijaitsee Pohjois-Hollannissa noin 2,5 tunnin junamatkan päässä Amsterdamista. Alue vaikutti hyvin vauraalta maanviljelyseudulta, mutta teollisuuttakin sieltä löytyi. Paikkakunnalla toimi mm. suuri kaasuyhtiö, jonka erikoisen pääkonttorin (kuulemma Hollannin kaunein rakennus) alla on koko maan kattavan kaasuverkoston eräs pääsolmuasema. 

Ensi vuonna intensiiviviikko järjestetään vielä kolmannen kerran Groningenissa. Vaasalaiset opettajat ja opiskelijat toivotettiinkin kovasti tervetulleiksi silloin uudestaan. Viikkojen monipuolinen anti niin opiskelijoille kuin henkilökunnalle takaa sen, että lähtijöitä löytyy varmasti myös
jatkossa.

Vamkin sähkötekniikan osaston yliopettaja Olavi Mäkinen pitämässä luentoa IP-viikolla...

Hanze Universityn viihtyisä aula, jossa esillä opiskelijaprojektin tuloksena syntynyt kilpailuvoittaja - aurinkopanelivene.

Teksti: Lotta Saarikoski, kone- ja tuotantotekniikan osastonjohtaja
Kuvat: Marko Rantasalo, laboratorioinsinööri