Sebastian keskittyy pujotteluun.

Ennen ajopäivää oli kuitenkin tehty paljon töitä - tämä iltapäivä kruunasi koko lukuvuoden ahkeran opiskelun. Kone- ja tuotantotekniikan osaston opinnot on järjestetty jo parin vuoden ajan juonteiksi, joissa opinnot tukevat toisiaan ja liittyvät aina yhteiseen projektiin. Ensimmäisen vuoden syksyllä opiskelijatiimit purkavat skootterin tai mönkijän ja laittavat sen tämän jälleen ajokuntoon kevään aikana. Tämä ajopäivä on kokoonpanon armoton deadline – jos laite ei ole täysin toimiva kisakatsastuksessa, sillä ei myöskään ajeta.

Katsastus oli tarkkaa puuhaa.

Ajopelien kisakunto varmistetaan sillä, että tiimit toimivat tarkasti ennalta laaditun projektisuunnitelman mukaisesti. Tämä edellyttää sitä, että kaikki tiimin jäsenet oppivat ottamaan vastuuta omista töistään ja toimimaan ryhmän hyväksi. Opiskelijat jaettiin toisiaan täydentäviin tiimeihin syksyllä heti opintojen alussa. Näiden tiimien yhteispeliä on sitten hiottu pitkin vuotta ja tulokset näkyivät nyt yhteishenkenä ja yhdessä yrittämisenä. Ja kaikki laitteet – totta kai - toimivat hienosti.

Myös ajotapahtumaa edeltävä raporttien esittelytilaisuus hoidettiin mallikkaasti. Kaikki tiimit olivat saaneet esityksiin omaa näkökulmaa ja oman tiiminsä ajatuksia. Esitysten jälkeinen palautekeskustelu oli kaikin puolin rakentavaa ja antoi opettajakunnalle eväitä kehittää ensi vuoden juonteita vielä paremmiksi.

Tulokset

Kisassa piti ensin kiihdyttää n. 50 metriä, toiseksi peruuttaa tolppien väliin ja kolmannella osuudella pujotella maaliin. Joka tiimin neljä parasta aikaa laskettiin ja yrittää sai niin monta kertaa kuin ehti. Nopeimmat yksittäisajat:

Voittajien hymy oli leveä

Kisan voittajaksi selvisi Tiimi 3 (Camilla Hagström, Joni Hakala, Jukka Kesseli, Jussi Mäki-Saari, Mikko Strang ja Henry Viertola). He saivat toimialajohtaja Jorma Tuomiselta ”pääpalkinnon” eli kipparinlakit. Yllätyspalkinnolla eli ”päällikön munilla” palkittiin Tiimi 5 (Tea Häggblad, Matias Kontio, Antti Kultalahti, Mikkel Näkkäläjärvi, Juha Pylkkä ja Kristian Syrjä). He olivat projektin kuluessa auttaneet eniten muita tiimejä.

Eniten muita auttanut tiimi sai ”Isännän Munat”

Katso Youtubesta video ajopäivästä.

Teksti: Juha Hantula

Kuvat ja video: Markku Kuusinen

Vaasalainen Marko Myllykoski ja kehuu ensimmäistä vuotta käytännönläheiseksi.
– On kivaa, että on muutakin kuin luentoja. Oikeastaan kaikki muutkin opinnot liittyy tähän projektiin, hän kertoo.

Mikä tiimi rakentaa korkeimman tornin A4-papereista? Monenlaista paperiviritystä kokeiltiin Tiimiytymispäivän kilpailussa.

Ensimmäisen vuoden opinnot nivoutuvat yhteen: materiaalitekniikassa tutkitaan mönkijän osia, tiimien esitykset ja raportit liittyvät viestinnän opintoihin ja englannin tunneilla käsitellään sanastoa. Sisältöä saadaan luonnollisesti myös Teknisen dokumentoinnin ja Projektinohjauksen opintojaksoille.
– Kuuluuko tässä olla tämmöinen rako, kysyy Janne Rantakallio skootteria kokoavan ryhmänsä jäseniltä.
He tutkivat kuvia tietokoneelta ja pääsevät yhteisymmärrykseen.

Seuraavaksi kolmikko alkaa hakea skootterin osia kaapistaan. Esiin otetaan iskunvaimentimet, jotka olisi tarkoitus laittaa kasaan. Ryhmä myöntää, että haastavampaa on koota kuin purkaa.

Kun konetekniikan osasto kartoitti teollisuuden taitotoiveita koneinsinöörille, nousivat muun muassa projekti- ja tiimitaidot vahvasti esiin.

Osastonjohtaja Lotta Saarikoski kertoo, että koneinsinöörin opinnot aloittaville tehdään ensimmäisenä koulupäivänä tiimiroolitesti, jonka perusteella heidät jaetaan ryhmiin ja tiimeihin. Tiimeissä on mahdollisimman erilaisia tyyppejä. Heti seuraavana päivänä lähdetään viettämään Tiimiytymispäivää; viime syksynä vierailtiin Stundarsissa.
– Pyrkimys on opiskelijakeskeisiin menetelmiin eikä pelkkään tiedon jakamiseen. Esimerkiksi tiimitaitoja oppii tekemällä itse.

Lotta Saarikoski muistelee, miten pari vuotta sitten ideoitiin pitkään kyseisiä laajempia opintokokonaisuuksia ja työstettäväksi ehdotetut ruohonleikkuri ja lumilinko tyrmättiin; tilalle keksittiin onneksi jotain nuorekkaampaa. Aikuislinjalla on kuitenkin, kuinka ollakaan, opiskelijoita, jotka ovat valinneet nimenomaan ruohonleikkurin purettavaksi ja koottavaksi.

Konetekniikan opiskelijat Petri Hanhimäki, Marko Myllykoski ja Janne Rantakallio kokoavat syksyllä purkamaansa sähköskootteria. Työtä auttaa se, että purkuvaiheet on kuvattu ja raportoitu.

Ryhmiä ohjaavalla laboratorioinsinööri Osku Hirvosella on projektista vain hyvää sanottavaa: opiskelijoilla tuntuu olevan kivaa, he oppivat tuntemaan toisiaan, opintojaksot nivoutuvat luontevasti yhteen ja keskeyttämiset ovat selvästi vähentyneet.

Opiskelijat ovat palautteiden mukaan pitäneet parhaana ”ruuvaamista” eli käsillä tekemistä sekä tiimitoiminnan ja yhteistyön oppimista. Menopelejä päästään koeajamaan ennen kesälomille jäämistä tiimien yhteisessä kilpa-ajotapahtumassa.

Teksti: Pia Liedes
Kuvat: Pia Liedes, Osku Hirvonen

VAMKin kone- ja tuotantotekniikan opiskelijat Aapo Toikkanen ja Samu Mäkinen esittelivät seminaarissa Valukoneistus Oy:lle tekemänsä robotisointiprojektin, jonka he suunnittelivat ja tekivät osana Robotiikan projekti –opintojaksoa. Työn tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa jäysteenpoistosolu yrityksessä olevan käytetyn robotin ympärille. Projekti sisälsi kaikki robottisolun suunnitteluun liittyvät vaiheet robotin layout-suunnittelusta valmiiden ohjelmien ohjelmoimiseen. Lopputuloksena robotti saatiin tuottavaan työhön.

Projektioppimisesta on tullut yksi tärkeimmistä VAMKin konetekniikan osaston opetusmenetelmistä. Opiskelijat oppivat ja verkostoituvat tehdessään oikeita projekteja yrityksille. Lisäksi yritykset saavat tuotteiden lisäksi runsaasti osaamista ja tietotaitoa.

Konetekniikan insinööriopiskelija Aapo Toikkanen ohjelmoi jäysteenpoistorobotti ”Wärtsilää”. Projektityön aikana opiskelijat suunnittelivat tarvittavat työkalut sekä tarttujan robotille.

Robotiikkayhdistys on robotiikan ammattilaisten järjestö, joka kokoaa Suomen asiantuntijat yhteen sekä toimii edellä näyttäjänä robotiikan saralla. Sen tavoitteena on levittää robottiautomaatiosta saatavia hyötyjä yritysten käyttöön sekä uusien sovellusten esilletuomista. Ohjelmaan kuuluu vuosittain yhteisten messumatkojen ja seminaarien järjestäminen.

Teksti ja kuva: Mika Billing

Participants included students from the specialization module in international energy technology and management and a student from Uppsala University.

During the first day of the course, participants visited Pertunmaa to see real bioenergy operation, and Hyötypaperi Oy in Valkeala, a forest waste processing and waste recycling in terminal operations. The group also visited Etelä-Savon Energia Oy to have a firsthand observation of the production of heat and electricity from wood waste on the second day of the course. Later in the afternoon, the group was introduced into bioenergy ERP functions that have been developed by MHG systems. In addition participants had hands on practice on mobile applications in Feedstock documentation and management.

Adebayo Agbejule and Vesa-Matti Honkanen.

Further information about the course can be obtained from Dr. Adebayo Agbejule (ade@puv.fi).

Text: Adebayo Agbejule
Pictures: Abdoul-Hafeez Bello M

Teksti: Matti Makkonen

REALWAn ohjelmassa oli päivittäin luentoja ja ryhmätöitä sekä muuta yhteistä toimintaa. Opiskelijat oli jaettu 12 ryhmään, joissa kussakin oli noin 7-8 eri kansallisuutta olevaa opiskelijaa. Kullakin ryhmällä oli itsenäinen projektitehtävä, joka tuli valmistella ohjelman aikana ja esitellä viimeisenä päivänä.

Luentojen aiheet liittyivät uusiutuviin energioihin ja energian käytön tehostamiseen elinympäristössämme. Opiskelijat saivat kuulla mm. aurinkoenergiasta, geotermisestä energiasta, energiatehokkaista rakennuksista, passiivitaloista, lämpöpumpuista, sähköjärjestelmistä ja niiden simuloinnista, biokaasulaitosten säätöjärjestelmistä, Helsingin energian hiilineutraalin tulevaisuuden tavoitteista sekä EU:n energiaohjelmista ja energiatavoitteista sekä monikulttuuristen tiimien johtamisesta. Lisäksi ohjelmaan kuului tutustuminen erilaisiin rakennuksiin ympäri Pariisia, museokäyntejä ja käynti aurinkopaneeli”farmilla”.

Koska vierailukohteet sijaitsivat ympäri Pariisia, oppi jokainen osallistuja käyttämään Pariisin tehokasta ja isoa, mutta varsin selkeää metroa. Osa ehti katsastamaan myös Pariisin tärkeimmät nähtävyydet kuten Eiffel-tornin, Riemukaaren, Champs Elyseen, Sacre Coeurin kirkon, Notre Damen ja Louvren.

- Opiskelijoiden palautteiden perusteella tämän tyyppinen kansainvälinen toiminta on erittäin hyödyllistä. Vamk on automaattisesti mukana myös ensi vuonna. Koska annoimme nyt varsin suuren panoksen ohjelman onnistumiseen käytännössä, voinemme saada ensi vuonna lisää paikkoja kiintiöömme. Ensi vuoden ohjelma toteutetaan myös toukokuun alussa ja kesto on hiukan yli kaksi viikkoa. Jäämme innolla odottamaan uutta ohjelmaa, toteaa kone- ja tuotantotekniikan osastonjohtaja Lotta Saarikoski.

IUT de St Denis:n luentosali kävi tutuksi 10 päivän aikana. Mukana VAMKista oli myös sähkötekniikan yliopettaja Olavi Mäkinen (kuvassa etualalla).

Aurinkofarmilla kerrostalon katolla.

VAMKilaiset maailmalla. Kuvassa mukana myös Metropolia AMK:n opiskelijoita.

Intensiiviohjelman viimeisenä päivänä pidettiin ryhmien projektitöiden esitykset sekä koko ohjelman arviointihetki. Päivä päättyi viralliseen diplomienjakoseremoniaan ja rentoon coctail-tilaisuuteen.

Isäntäorganisaatio IUT on osa suurta monialaista 22 000 opiskelijan Universite Paris 13 yliopistoa. Universite Paris 13 puolestaan kuuluu kuuden yliopiston muodostamaan noin 100 000 opiskelijaa kouluttavaan klusteriin, jossa pääyliopisto on Sorbonnen yliopisto. IUT:ssa on noin 2000 opiskelijaa ja samoja koulutusaloja kuin VAMKissa.

Lisätietoja: www.univ-paris13.fr

Teksti: Lotta Saarikoski ja Sari Mäkisalo
Kuvat: Lotta Saarikoski

Esittelytilaisuudessa kuultiin ensin kunkin kuuden projektitiimin esitykset, jonka jälkeen siirryttiin käytännön ajoharjoitusten pariin koulun takapihalle tehdylle ajoradalle.

Kaikki opiskelijatiimit olivat vuoden aikana omaksuneet hyvät tiimitoiminnan käytännöt.

Teksti: Lotta Saarikoski
Kuvat: Marko Rantasalo

Mikko Luoma (oik.) esittelee tarraimen toimintaa Wärtsilän Juho Mäenpäälle.

Ideointi- ja suunnittelutyö käynnistyi syksyllä 2010, minkä jälkeen pidettiin väliraporttipalaveri ja sen pohjalta jatkettiin suunnittelua ja prototyyppien rakentamista. Joitakin komponentteja ostettiin, mutta suurin osa saatiin tehtyä itse Technobothnian laboratoriotiloissa.

Tulokset olivat varsin hyviä. Kaikki suunnitelmat eivät toteutuneet aivan loppuun asti, mikä on tuttu tilanne monissa teollisuudenkin tuotekehitysprojekteissa. Tärkeintä kuitenkin oli, että opiskelijat saivat hyvää oppia. Neljännen vuoden opiskelijat olivatkin erittäin motivoituneita, ja useat ryhmät tekivät paljon enemmän tunteja, kuin mitä lukujärjestykseen oli merkitty.

Lue lisää konetekniikan opiskelijoiden tuotekehitysprojekteista tästä (pdf).
Lue lisää Wärtsilän teollisuusrobotista tästä.

Teksti ja kuva: Juha Hantula

Konetekniikan opiskelijat Toni Perälä, Vesa Mäkelä ja Noora Koskinen voittivat arvostetun korkeakouluopiskelijoiden projektijohtamisen SM-kilpailun.

VAMKin konetekniikan neljännen vuoden opiskelijat Noora Koskinen, Vesa Mäkelä ja Toni Perälä ovat voittaneet kultaa korkeakouluopiskelijoiden projektijohtamisen SM-kilpailussa.

Tiukka kisa käytiin 9.11. valtakunnallisten projektipäivien yhteydessä VAMKin, Aalto-yliopiston Oulun yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston, Åbo Akademin ja Tampereen ammattikorkeakoulun joukkueiden kesken.

Finaalijoukkueet valikoituivat netissä suoritettavan ennakkotehtävän kautta. Varsinainen kilpailu oli yhden päivän mittainen ja koostui kahdesta eri tehtävästä. Ensimmäinen tehtävä oli aito työelämän toimeksianto, toisessa tehtävässä arvioitiin yleistä projektinhallinnan osaamista.

Kunnian lisäksi voittajajoukkue pääsee suorittamaan IPMA:n D-sertifioinnin veloituksetta. D-tasolta sertifioidutaan ns. Projektiosaajaksi, jolloin henkilö tuntee pätevyyselementit ja pystyy soveltamaan niitä.

Projektijohtaminen osaksi ammattiosaamista

Projektiliiketoiminta on yritysten yksi tärkeimmistä työkaluista kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Projektiammattilaisista ja nuorista tulevaisuuden tekijöistä on kuitenkin selkeä puute niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Siksi myös korkeakouluopetusta ja -opiskelua on kehitettävä tukemaan näiden taitojen kehittymistä.

- VAMKin konetekniikan osastolla on tartuttu tähän haasteeseen ja on jo usean vuoden ajan toteutettu opetussuunnitelmaa, jossa projektinhallintataitojen kehittämisellä on merkittävä rooli, sanoo osastojohtaja Lotta Saarikoski.

Projektiopintojen lisäksi VAMKin opiskelijoilla mahdollisuus lähteä projektiharjoittelun alueemme suuryritysten yritysten, uten Wärtsilä ja VEO, vientiprojekteihin ympäri maailman. Vaasan ammattikorkeakoulun solmimien sopimusten puitteissa on jo kahdeksan opiskelijaa ollut mukana näissä projekteissa.

- SM-kisamenestys kertoo siitä, että olemme panostaneet oikeisiin asioihin opetuksessa, toteaa lehtori Pekka Ketola tyytyväisenä.

Kilpailun tarkoituksena on tukea projektiopetusta, kasvattaa kiinnostusta projektitoimintaan ja samalla kehittää hauskempi tapa verkottaa tulevaisuuden tekijöitä työelämään. Lisätietoja kilpailusta

Lisätietoja

VAMKin ulkomaan projektiharjoittelu

- http://www.puv.fi/fi/news/insinooriopiskelijatkertoivatprojektiharjoittelukokemuksistaan/
- http://www.puv.fi/fi/news/opiskelijoillereiluannostietoaulkomaanprojektiharjoittelusta/
- http://www.puv.fi/fi/news/potkuaprojektiharjoitteluunamerikasta/

Projektinjohtamisen SM-kisat

-http://www.yc.fi/sm_kisat

Teksti: Pekka Ketola, Tarja Gromov
Kuva: Vesa Sirén

3D-seminaaria olivat junailemassa Markku Pienimäki, Juha Hantula, Jarno Renko, Taina Baxter ja Jukka Hassi.

Tilaisuuden järjesti Ideal Product Data Oy, joka on Siemensin PLM-ohjelmistojen maahantuoja Suomessa. Tällaisia samanlaisia seminaareja järjestetään eri puolilla maata aina, kun uusia merkittäviä päivityksiä ohjelmistoihin on tulossa markkinoille. Siemensin NX-ohjelmistolla on vankka käyttäjäkunta Vaasan alueella ja niiden käyttöä opiskellaan Vaasan ammattikorkeakoulussa osana insinööritutkintoa.

Yleisölle tarjottiin viimeisintä tietoa Siemensin PLM-ohjelmistojen (Product Lifecycle Management) uusista ominaisuuksista. Mallinnusohjelmistossa oli parannuksia muun muassa käyttöliittymässä ja erilaisten piirteiden luonnissa. Siemensin lanseeraama Synchronous Technology eli piirteetön mallinnus oli kehittynyt edellisistä versioista ja muutakin kehitystä oli selkeästi tapahtunut. Piirustusten laatiminen on helpottunut ja suuria parannuksia oli tullut myös CAM-ohjelmointiin ja FEM-laskentaan. 3D-mallinnus itsessään on jo aika tuttua tekniikkaa yrityksissä, mutta parantamista ohjelmissa löytyy näköjään joka vuosi ja hyvä niin.

Tällaiset seminaarit ovat hyviä paitsi informaation jakamisessa myös suunnittelijoiden kohtaamispaikkoina. Tietoja ja kokemuksia vaihdettiin ahkerasti taukojenkin aikana. Samalla suunnittelijat ja ohjelmiston käyttäjät saattoivat antaa palautetta ja näin vaikuttaa jopa ohjelmiston kehittämiseen.

Huomattavan suuri osa osallistujista ei tarvinnut opasteita seminaaripaikalle, sillä he olivat viettäneet Palosaaren kampuksella aikaansa ennenkin. Noin puolet yleisöstä oli Vamkin alumneja, mikä oli sinänsä hieno osoitus oppilaitoksen aluevaikuttavuudesta. Vaasan alueella kone- ja laitesuunnittelua tehdään enimmäkseen Vaasan ammattikorkeakoulusta saaduilla opeilla.

Teksti: Juha Hantula

Konetekniikan 4. vuosikurssin opiskelijat esittelivät suunnittelemiaan ja syksyn kuluessa valmistamiaan tuotteita torstaina 17.12.

Opiskelijat olivat ryhmissä kehittäneet muun muassa kokonaan alumiinista valmistetun vyön soljen sekä olleet mukana tekniikan eri osastojen yhteishankkeessa, jossa mopoautosta tehdään sähkökäyttöinen.  Kiinassa, Wuhanin kaupungissa kolmen kuukauden verran vaihdossa olleet opiskelijat olivat kehittäneet Citroenin jäähdyttäjän tuulettimen Hubei University of Technologyssa.

Kaksipyöräisen nojapyörän kehittänyt opiskelijaryhmä oli valmistanut itse pyörän rungon ja penkin sekä tehnyt viimeistelyn mutta oli muiden opiskelijaryhmien tapaan tehnyt yhteistyötä myös alihankkijoiden kanssa. Ryhmä piti tuoteprojektia haastavana ja mielenkiintoisena kokemuksena, josta on hyötyä työelämässäkin.

Konetekniikan osastolla osa opinnoista on suoritettu projektimuotoisina, mikä on ollut juonneopetuksen pilotointia. Viidestä kurssista on yhdistetty 20 opintopisteen suuruinen juonne, jossa projektiryhmät ideoivat, suunnittelevat, valmistavat ja dokumentoivat vapaavalintaisen tuotteen. Sama opiskelijaryhmä toimii siten sekä suunnittelijoina, ohjelmoijina että koneistajina. Ryhmät sopivat työnjaon keskenään, joten jokainen opiskelija pystyy halutessaan keskittymään omaan erikoisalueeseensa. Suunnittelu aloitetaan 3. vuoden keväällä, ja toteutus tapahtuu 4. vuoden syksyllä.

Opintokokonaisuus opettaa tuotesuunnittelun käytäntöä ja työmenetelmiä todellisen projektin avulla. Projektityöskentelyssä opiskelija saa arvokkaita oivalluksia käytännön työstä alalla ja erinomaiset valmiudet soveltaa oppimaansa aikanaan myös tositoimissa.

- On erittäin tärkeää, että suunnittelu tehdään hyvin ja ryhmä työskentelee yhteisen päämäärän eteen, konetekniikan opiskelijat totesivat.

Vaasan ammattikorkeakoulun, Vamkin konetekniikan opiskelijat Jarno Häivälä, Juha Mäkelä, Juha-Matti Rajala ja Ari-Matti Sänkiaho sijoittuivat mainiosti neljänneksi projektijohtamisen SM-kilpailuissa. Loppukilpailu pidettiin Espoossa TKK:n TUAS-talolla.

Kilpailun järjestäjänä toimi tulevaisuuden projektipäälliköiden ja johtajien yhteisö & verkosto "Young Professional Crew Finland". Mukana kilpailussa oli seitsemän korkeakoulua: Laurea, Novia, Oulun yliopisto, Tampereen AMK, TKK, Vaasan AMK ja Åbo Akademi.

Kilpailun karsintavaihe oli webbipohjainen, englanninkielinen kysymyspatteristo, jossa oli yhteensä 100 kysymystä. Karsintavaiheeseen osallistui 60 joukkuetta, ja loppukilpailuun pääsi jokaisesta korkeakoulusta karsinnassa parhaiten menestynyt joukkue. Loppukilpailuun osallistui kuusi joukkuetta. Finaalissa jokaisella joukkueella oli kaksi tehtävää, toinen aamupäivällä ja toinen iltapäivällä. Ensimmäinen tehtävä palautettiin kirjallisena, ja toisen tehtävän ratkaisu piti esitellä alan ammattilaisista koostuvalle tuomaristolle.

Aamupäivän tehtävänä oli suunnitella Mäkisen perheen talon rakennusprojekti perustusten maaperätutkimuksesta muuttoon asti ja laatia projektille budjetti. Tehtävänannossa oli annettu perustiedot projektisuunnitelman laatimista varten. Tehtävä oli konetekniikan opiskelijoiden mielestä mielenkiintoinen ja haastava, ja he onnistuivat siinä hyvin. Iltapäivän tehtävänanto tuli järjestäjien yhteistyökumppanilta Microsoftilta, ja siinä piti tehdä teknistä alaa opiskeleville suunnattu tuotteen lanseeraussuunnitelma. Toinen tehtävä ei ryhmän mielestä onnistunut ihan yhtä hyvin kuin ensimmäinen.

Kisan päätteeksi kisan sponsori tarjosi osallistujille syömistä ja juomista, mikä kruunasi koko matkan. Joukkue oli tyytyväinen saavutukseensa ja suosittelee muillekin opiskelijoille osallistumista kilpailuun. Kunniakirjan lisäksi he saivat arvokasta kokemusta projektinjohtamisesta ja esiintymisestä sekä uusia kontakteja.

Vamkin kone-, sähkö- ja ympäristötekniikan insinööriopiskelijoita osallistui yliopettaja Olavi Mäkisen ja osastonjohtaja Lotta Saarikosken kanssa kahden viikon pituiseen kansainväliseen intensiiviohjelmaan "Future of Energy in Europe" Hanze University Groningenissa, Hollannissa 19.-31.10.2009.

IP-ohjelman osallistujia eri puolilta Eurooppaa

Hanze University of Applied Sciences järjesti jo kolmannen kerran omille ja ulkomaalaisille opiskelijoille (yhteensä noin 60 henkilöä) Euroopan Unionin tukeman intensiiviopiskeluohjelman. Vamk oli mukana ohjelmassa jo viime vuonna. Muita suomalaisia edustivat Metropolian sähkötekniikan koulutusohjelman opiskelijat.

Vuoden 2009 intensiiviviikon teemana oli "Future of Energy in Europe" eli Euroopan energiatulevaisuus. Kahden viikon ajan teemaa tutkittiin ja kehiteltiin sekä pienryhmissä työskennellen että luentoja kuunnellen ja ekskursioilla käyden. Kukin ryhmä esitteli lopuksi laatimansa energiantuotanto- ja -käyttöskenaariot. Ryhmät pitivät viimeisenä päivänä ansiokkaita esityksiä, joissa kuultiin mitä ihmeellisimmistä tulevaisuuden energiaskenaarioista. Viikkojen intensiivinen työskentely päätettiin hauskaan juhlaan kaupungilla sijaitsevassa diskossa, ja aamulla lähdettiin junalla kohti Schipholin lentokenttää.
       

Hanze Universityn moderneja käytävätiloja, joissa opiskelijoilla oli mahdollisuudet tehdä töitä kannettavilla tietokoneilla.

Groningenin kaupunki, jossa on peräti noin 45 000 opiskelijaa, sijaitsee Pohjois-Hollannissa noin 2,5 tunnin junamatkan päässä Amsterdamista. Alue vaikutti hyvin vauraalta maanviljelyseudulta, mutta teollisuuttakin sieltä löytyi. Paikkakunnalla toimi muun muassa suuri kaasuyhtiö, jonka pääkonttorin alla on koko maan kattavan kaasuverkoston eräs pääsolmuasema. Polkupyörä oli tavallisin kulkuväline Groningenissä.

Ensi vuonna intensiiviviikon järjestämisvastuu siirtyy Ranskaan Pariisissa toimivaan korkeakouluun. Myös Vamk on mukana tässä, sekä kehittämässä uutta IP-ohjelmaa että tekemässä hakemusta sitä koskien EU:lle. Toivottavasti ensi vuonna saamme suuremman opiskelijakiintiön, jotta mukaan Ranskaan voi lähteä yhä useampi opiskelija.



Opettajia keitto- ja voileipälounaalla hollantilaiseen tyyliin.

Suomesta osallistui IP-viikolle Vamkin lisäksi myös Metropolian opiskelijoita.

Opiskelijat olivat tyytyväisiä vaihtokokemukseen. Kahden viikon aikana tuli harjoiteltua myös monikulttuurisessa tiimissä toimimista ja käytettyä paljon englannin kieltä. Opiskelijat suosittelevatkin kokemusta lämpimästi.

Jos asia alkoi kiinnostaa, seuraava mahdollisuus on siis ensi vuonna Ranskassa.

Teksti ja kuvat: Lotta Saarikoski, kone- ja tuotantotekniikan osastonjohtaja

Vamk on laajentanut tekniikan opiskelijoidensa projektiharjoittelua ulkomaille. Vamkin tekniikan ja liikenteen yksikkö on solminut Wärtsilän ja Vaasa Engineeringin kanssa yhteistyösopimuksen, joka mahdollistaa opiskelijoille työskentelyn aidoissa projekteissa ulkomailla. Syksyn aikana yhteistyösopimuksia on tarkoitus tehdä myös muiden alueen yritysten kanssa. Projektiharjoittelu edistää opiskelijoiden kansainvälistymisosaamista ja projektitaitoja.

Sähkötekniikan opiskelija Jarkko Kallio kertoi käytännön tekemisen tuoneen uutta ymmärrystä omasta alasta. Jarkko oli projektiharjoittelussa Saksassa.

Projektiharjoittelu sijoitetaan opintojen loppupäähän, jolloin useimmat opiskelijat ovat suorittaneet tutkintoon sisältyvät työharjoittelunsa kotimaassa. Tämä varmistaa, että opiskelijalla on hyvät valmiudet selviytyä sekä ammatillisissa että työyhteisöllisissä tilanteissa ulkomailla. Yrityksille opiskelijoiden hyödyntäminen projekteissa on mitä mainioin tapa valmentaa opiskelijasta tulevaisuuden työntekijä.

Ensimmäiset ulkomaan yritysprojekteihin lähteneet opiskelijat ovat palanneet projektiharjoittelujaksoltaan. He kertoivat ulkomaan kokemuksistaan tiistaina 15.9. järjestetyssä infotilaisuudessa.Tilaisuudessa olivat opiskelijoiden lisäksi läsnä mm. VEO:n, ABB:n, Vaconin ja Wärtsilän edustajia.

Konetekniikan opiskelija Juha Mäkelä suoritti projektiharjoittelunsa Argentiinassa. Hänen mukaansa tärkein ominaisuus ulkomaan projektissa on oikeanlainen asenne.



Rakennustekniikan opiskelija Janne Asuintupa suoritti projektiharjoittelujakson Lesvoksella, Kreikassa. Hän kertoi kuulijoille, että kielitaito kohentui huomattavasti ulkomaan komennuksella, etenkin oman alan sanasto karttui.

Lisätietoja:
Projektikoordinaattori Hanna Yli-Yrjänäinen, hanna.yli-yrjanainen@puv.fi

Vaasan ammattikorkeakoulun, Vamkin kone- ja sähkötekniikan osastojen insinööriopiskelijat osallistuivat yliopettajien Olavi Mäkisen ja Lotta Saarikosken sekä laboratorioinsinööri Marko Rantasalon johdolla kahden viikon pituiseen kansainväliseen intensiiviohjelmaan Hanze University Groningenissa, Hollannissa 20.10 -1.11.2008.

Hanze University of Applied Sciences järjesti jo toisen kerran omille ja ulkomaalaisille opiskelijoille (yhteensä noin 60 hlöä) Euroopan Unionin tukeman intensiiviopiskeluohjelman. Vamkille tarjottiin viime keväänä mahdollisuutta osallistua tähän ohjelmaan, jossa aiemmin on ollut suomalaisia opiskelijaedustajia vain Stadian sähkötekniikan koulutusohjelmasta. Vamkin kone- ja sähkötekniikan opettajat ja opiskelijat innostuivat asiasta kovasti ja näin saatiinkin sopiva ryhmä matkaan.  Samalla käynnistettiin uusi yhteistyökuvio Hanze Universityn School of Engineeringin kanssa.

Vuoden 2008 intensiiviviikon teemana oli "Future Energy in Europe" eli Euroopan energiatulevaisuus.  Kahden viikon ajan teemaa tutkittiin ja kehiteltiin sekä pienryhmissä työskennellen että luentoja kuunnellen ja ekskursioilla käyden. Ryhmien laatimat energiantuotanto- ja -käyttöskenaariot esiteltiin lopuksi julkisesti kunkin ryhmän toimesta. Viikko päättyi hauskaan juhlaan koulun upouudessa urheilukeskuksessa, joka ihastutti vaasalaiset tyylikkäällä arkkitehtuurillaan ja upeilla monipuolisilla tiloillaan. Muutenkin Hanze Universityn koulutilat edustivat modernia koulurakentamista parhaimmillaan. 

 

Groningenin kaupunki, jossa on peräti noin 45 000 opiskelijaa, sijaitsee Pohjois-Hollannissa noin 2,5 tunnin junamatkan päässä Amsterdamista. Alue vaikutti hyvin vauraalta maanviljelyseudulta, mutta teollisuuttakin sieltä löytyi. Paikkakunnalla toimi mm. suuri kaasuyhtiö, jonka erikoisen pääkonttorin (kuulemma Hollannin kaunein rakennus) alla on koko maan kattavan kaasuverkoston eräs pääsolmuasema. 

Ensi vuonna intensiiviviikko järjestetään vielä kolmannen kerran Groningenissa. Vaasalaiset opettajat ja opiskelijat toivotettiinkin kovasti tervetulleiksi silloin uudestaan. Viikkojen monipuolinen anti niin opiskelijoille kuin henkilökunnalle takaa sen, että lähtijöitä löytyy varmasti myös
jatkossa.

Vamkin sähkötekniikan osaston yliopettaja Olavi Mäkinen pitämässä luentoa IP-viikolla...

Hanze Universityn viihtyisä aula, jossa esillä opiskelijaprojektin tuloksena syntynyt kilpailuvoittaja - aurinkopanelivene.

Teksti: Lotta Saarikoski, kone- ja tuotantotekniikan osastonjohtaja
Kuvat: Marko Rantasalo, laboratorioinsinööri

Vaasan ammattikorkeakoulun konetekniikan osastolla on jo vuodesta 1999 lähtien opiskeltu suunnittelu- ja valmistustaitoja käytännön projektien avulla. Projekteissa opiskelijat työskentelevät saman tehtävän parissa eri oppiaineissa usean periodin ajan. Tuoreimman projektin tuloksena syntynyt 3D-tuotesuunnittelun harjoitustyö on Kuljin 007 - neljällä pyörällä liikkuva, yhden ihmisen ohjaama putkirunkoinen kiituri.

Ryhmä kone- ja tuotantotekniikan opiskelijoita aloitti tuotteen ideoinnin ja alustavan suunnittelun keväällä 2007 lehtori Juha Hantulan ohjauksessa. Projektin kuluessa Vamkin opettajista olivat tiiviisti mukana myös lehtori Pertti Lindberg sekä laboratorioinsinööri Markku Kuusinen. Kesälomien jälkeen aloitettiin varsinainen yksityiskohtainen suunnittelu ja lopulta tuotteen rakentaminen opetus- ja tutkimuslaboratorio Technobothniassa. Ahkeroinnin ja venytettyjen työtuntien tuloksena valmista menopeliä päästiin koeajamaan joulukuussa 2007.

Opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä projektimuotoiseen työskentelyyn ja pitkiä harjoitustöitä on toivottu enemmänkin. Projekteissa opiskelijat kannustetaan hankkimaan tietoa usean eri oppiaineen alueelta ja yhdistelemään teorioita mielekkäällä tavalla. Innostavaa on myös se, että projekteissa opiskelijat saavat toteuttaa omia ideoitaan ja lopputuloksena syntyy todellinen, konkreettinen tuote. Kokemusta arvostetaan työelämässä, sillä projektityöstä saatavan teknisen osaamisen lisäksi se valmentaa opiskelijaa kommunikoimaan ja tekemään yhteisiä päätöksiä tiimin eduksi.

Projekteissa syntyneet kontaktit alihankkijoihin ja yhteistyökumppaneihin ovat hyödyllisiä myös Vamkin muussa toiminnassa. Myös opettajille projektityöskentely on mielekäs tapa perehdyttää opiskelijoita eri teorioihin ja samalla päivittää omia tietoja. Osastonjohtaja Jorma Tuominen kaavaileekin, että tulevaisuudessa yhä useammat opintojaksot liitetään yhteen, jolloin myös opettajat muodostaisivat omia tiimejään.

Kuljin 007 -menopeli on opiskelijoiden oma idea ja tekijöidensä mukaan "neljällä pyörällä liikkuva, yhden ihmisen ohjaama putkirunkoinen kiituri".

Ohjaavan opettajan mukaan työkalut piti välillä piilottaa, jotta innokkaat opiskelijat saatiin laboratoriosta kotiin. Projektissa mukana olleet koneosaston opiskelijat vasemmalta: Juha Kananoja, Timo Kortet, Jani Leppämäki, Ari-Matti Ojanperä, Markus Keskitalo, Esa Ylivainio, Sami Lehtonen ja Pasi Lehtonen. Kuvasta puuttuvat Jani Ekola, Jukka Kantoniemi ja Sami Koivisto.

Projektissa mukana olleiden nimet on kaiverrettu auton kylkeen muistoksi ja esimerkiksi tuleville insinöörisukupolville.


Kuljin 007 -kiituria voi käydä ihailemassa Technobothniassa kone- ja tuotantotekniikan laboratoriossa.

Lisätietoja:
Jorma Tuominen, jorma.tuominen@puv.fi
Juha Hantula, juha.hantula@puv.fi