Vaasan ammattikorkeakoulun opiskelijat Jannica Lappi ja Kati Kalaranta toteuttivat opinnäytetyönään digitaalisen pelaamisen haitoista kertovan esitteen ”Pelaatko fiksusti?”.

Tekijät ovat tyytyväisiä siihen, että tulos on näkyvä ja sanovat, että oli palkitsevaa tehdä sellaista opinnäytettä, josta on hyötyä konkreettisesti. Tällä hetkellä esitteestä tehdään käännöksiä ja ensi syksynä se otetaan käyttöön.

Tytöt tutustuivat monenlaisiin tutkimuksiin lopputyön aikana ja huolestuivat etenkin pelimääristä.

–Yläkoululaisista seitsemän prosenttia on arkisin tietokoneen tai television ääressä yli kuusi tuntia päivässä, Kati kertoo.

Liikaa pelaavat saattavat tulla riippuvaisiksi sekä vajota pelimaailmaan - kavereiden kanssa ollaan vähemmän. Kun lapset pelaavat K-pelejä, seurauksena on usein univajetta ja painajaisia.

Sisällöt ovat rankkoja; Kati sanoo järkyttyneensä väkivaltaisista ja pornografisista peleistä.

Pelaamisesta aiheutuvien terveyshaittojen lisäksi ongelmia on muitakin; tiedottaminen vanhemmille ja pelaamisen rajoittamis- ja valvomiskeinot ovat haasteita.

Tytöt tekivät yhteistyötä ohjaajansa, Paula Hakalan lisäksi muun muassa Merenkurkun kouluterveydenhoitaja Minna Sundellin, kuvittaja Arto Wainion sekä kaupungin graafikko Jouko Kedon kanssa.

–Myös nuorilta kysyttiin palautetta esitteestä prosessin aikana ja tietoa jouduttiin karsimaan, jotta siitä saatiin ytimekäs, Jannica kertoo.

Lisäksi yritettiin välttää liian paasaavaa tyyliä.

Kati Kalaranta on valmistunut sairaanhoitajaksi ja suuntaa piakkoin Norjaan töihin. Jannica Lappi saa terveydenhoitajan paperit toukokuussa ja häntä odottaa kesätyö lastenneuvolassa.

Jannica Lappi ja Kati Kalaranta kertovat prosessin olleen pitkä, ennen kuin Pelaatko fiksusti -esite saatiin painosta.

Teksti ja kuva: Pia Liedes

Hyväntuulista porukkaa kokoontui viettämään iltapäivää leikkimielisen kisailun muodossa.

Meno oli välillä hyvinkin vauhdikasta, tässä Joni Ristilän tyylinäyte.

Ajopelit ja -taidot testissä

Nopeuskilpailussa kunkin tiimin neljän nopeimman kuljettajan ajat laskettiin yhteen. Vaikka tilaisuus oli leikkimielinen, riitti jokaisella tiimillä näyttöhaluja.

Ajosuoritukset olivat reippaita ja vauhdikkaita tilanteita riitti. Nopeuskilpailun voiton ja komeat karvanopat pokkasi hienosti toimineella skootterillaan Tiimi 2 (Ari-Pekka Pulkkis, Peter Jakobsson, Pekka Hinkkainen, Mikael Bremer, Sebastian Lindberg, Niko Ranta, Jesper Kero ja Hannes Dahlmars). Kauas ei jäänyt toinen skootteritiimi eli Tiimi 1. Mönkijätiimeille jäi tänä vuonna peränpitäjien paikat.

Vaikka kyseessä oli joukkuekilpailu, käytiin kovaa kilpailua myös epävirallisesta luokan nopeimman tittelistä. Varsinkin Mikko Rinnan ja Hannes Dahlmarsin ajosuoritukset herättivät kunnioitusta molempien lyötyä aiempien vuosien ennätykset sekuntikaupalla. Lopulta päivän nopeimman ajan teki Hannes Dahlmars, joka tietysti ansaitsi suorituksestaan erikoispalkinnon.

Päivän säväyttävimmästä ajosuorituksesta puolestaan palkittiin Eetu Kankaanpää, jonka mielestä mönkijä kulki kovempaa peruuttamalla. Tiimit sekä juonteessa mukana olleet opettajat äänestivät myös muita tiimejä eniten auttaneen tiimin. Palkinnon vei niukasti Tiimi 4 (Joonas Saarikoski, Jiri Kronqvist, Elina Knuuttila, Kim Nikko, Jussi-Pekka Ojala ja Joni Ristilä).

Palkintojenjaon jälkeen oli aika palauttaa menopelit takaisin labraan ensi vuoden ykkösiä odottamaan ja siirtyä viettämään ansaittua kesälomaa. Kesäloma taitaakin lähes kaikilla opiskelijoilla sujua kesätöiden merkeissä.

Voittajien on helppo hymyillä. Tiimi 2 vei nopeuskilpailun nimiinsä.

Tiimi 4 äänestettiin eniten muita tiimejä auttaneeksi tiimiksi.

Teksti: Osku Hirvonen
Kuvat: Markku Kuusinen

Opiskelijat Sandra Lybäck ja Sandra Landgärds tarjosivat rentouttavaa käsihierontaa.

Jessica Byggmästar ja Sofia Lithén laittoivat senioreiden kynnet kevätkuntoon.

BumtsiBum-musiikkivisailua olivat vetämässä Jenny Koskinen, Mari Ankkuri, Johanna Wiksten ja Pernilla Backlund.

Teksti ja kuvat: Ulla Isosaari

Apuraha on tarkoitettu ruotsin kielen opetukseen ja sen kehittämiseen. Hanke toteutetaan yhteistyössä Yrkeshögskolan Novian kanssa, ja kolmasosa apurahasta suunnataan Novian opetuksen kehittämiseen.

– Kauppakamari halusi tukea Insinööriopiskelijoiden Korkeakoulutandem -hanketta, koska Vaasan seudun kaksikielinen elinkeinoelämä vaatii hyviä toisen kotimaisen kielen taitoja, kertoo ruotsin kielen lehtori Sari Isokangas VAMKista.

Hankkeen tavoitteena on tehostaa toisen kotimaisen kielen oppimista ja opettamista hyödyntämällä niin kutsuttuja autenttisia oppimistilanteita. Ensi lukuvuoden aikana VAMKin insinööriopiskelijoille järjestetään hankerahoituksen voimin tandem-opintojaksoja, joissa he saavat harjoitella ruotsia yhdessä Novian insinööriopiskelijoiden kanssa.

Hanketta lähdetään toteuttamaan ensi syksystä lähtien kolmen lehtorin voimin; vasemmalta ruotsin lehtorit Katariina Savolainen ja Sari Isokangas VAMKista sekä suomen kielen lehtori Anna Korhonen Novialta.

Aika: 23.4.2013 klo 14:00 – 16:15.
Paikka: VAMK, Wolffintie 30, juhlasali

14:00 – 14:20 Tarjoilua | Servering

• Projektiryhmien fläppitauluesitys

Kaikilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä esitysten aikana sosiaalisessa mediassa.
Lisätietoja tästä saat paikan päällä.

14:20 – 16:15 PPT-projektiesityksiä (5 – 10 min)

• Videotuotanto - Kämäräinen, Joni, Saarimaa, Miko, Kjellman, Mimosa, Norrgård, Emma, Wevar, Linda (KSN)

• Obiska.fi - Peltola, Matias, Pesola, Joakim, Vajzovic, Inez (KNO)

• Opintoaihiot: HTML5 - Kuoppala, Niko, Pyy, Eetu, Kuvaja Atte (RTU)

• Produktion av inlärningsobjekt för självstudier – Christian Julin (KNO)

• Raspberry Pi - Metsäranta, Joonas, Remes Petja (AMA)

• TK/IT WB209 Lab.team - Lerviks, Herman, Welroos, Jan (CKA)

• TK-koulutusohjelman mainostaminen digitaalisesti - Salin Laura, Back Elina, Kaksonen Milla (PSL)

• Työasemien asennusprojekti / Porvarinkadun koulu - Katajisto, Jarno, Heinonen, Lauri, Laakso, Niko, Pesola, Joakim (AMA)

• vTiger –tiimi - Koivisto, Ville, Kossi, Joonas (KPA)

• NAS-palvelin & salattu etäyhteys kotikoneelle - Dietz, Petteri (AMA)

• Case: Plåtslageri H Wiik- Holmstedt, Jesper (KNO)

• Käytettävyyden testausta - Annika Henriksnäs ja Sonja Kuusisto TK-4 (SHE)

Ohjelma: VAMK_TK_teemailtapaiva_23_4_2013.pdf

Lisätietoja: Kenneth Norrgård, puh. 040 549 3520, kenneth.norrgard@puv.fi

Tervetuloa!

PRECIKEM-esite suomeksi

PRECIKEM-broschyr på svenska

15-minuuttinen ruotsinkielinen video

6-minuuttinen englanninkielinen video (Videon ovat tuottaneet Vaasassa kesällä 2012 pidetyn kansainvälisen sulfaattimaakonferenssin järjestäjät.)

PRECIKEM-seminaarin kahvitauolla oli nähtävissä koelaitteistoa, sulfidisavea (vasemmassa alanurkassa) sekä projektin eri vaiheista otettuja valokuvia. Vasemmalla laboratorioinsinööri Sonja Heikkilä (VAMK) projektin näytteenottoa ja laboratoriokokeita esittelevien kuvien ääressä. Ensimmäisessä kahvipöydässä VAMKin aikuisopiskelija Jari-Jussi Syrjä, liiketoimintapäällikkö Nina Tyni (KWH) sekä selin yliopettaja Marja Naaranoja (VAMK). Takimmaisen pöydän ääressä kehitysinsinööri Anne-Mari Aurola (Nordkalk), lehtori Peter Österholm (ÅA), erikoissuunnittelija Vincent Westberg (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus) sekä PRECIKEM-projektin vetäjä, Novian lehtori Sten Engblom. Oikealla Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallinto¬viraston ympäristöylitarkastaja Tanja Honkela.

Teksti: Pekka Stén
Kuva: Thomas Andersson

EnergyVaasan energialähettiläs – kohteena maailma

EnergyVaasa-verkosto hakee jälleen energialähettilästä. Valittu henkilö saa työskennellä cleantech-alan kärkiyritysten palveluksessa, jotka toimivat kaikkialla maailmassa. Tehtävässään energialähettiläs saa syys-lokakuussa 2013 matkustaa yli kymmeneen maahan ja näkee kuinka yritykset ratkaisevat globaaleja energia-alan haasteita.

Viime vuonna Vaasan seutu ja sen energiateknologia-alan yritykset palkkasivat energialähettilään, joka onnistui tehtävissään yli odotusten. Suuri yleisö tietää nyt, että Pohjoismaiden merkittävin energia-alan keskittymä sijaitsee Vaasassa, mutta sen roolista Suomen viennin veturina ei vielä puhuta. Kampanjassa mukana olevat yritykset vievät jopa 98,8 % tuotteistaan ja ratkaisuistaan. EnergyVaasa vastaa 12 prosentista Suomen teknologiaviennistä ja 30 prosentista energiateknologiaviennistä.

Tehtävässään energialähettiläs matkustaa työnantajayritysten valitsemiin kohteisiin ja kertoo blogin ja videoblogin välityksellä miten yritysten toiminta ja energiaratkaisut vaikuttavat ympäristöön ja ihmisten elämään. Tehtävä tarjoaa ainutlaatuisen näköalapaikan energia-alalle ja upeat verkostoitumismahdollisuudet. Haku tehtävään päättyy 5. toukokuuta 2013.

Kansainvälinen energiaklusteri tarvitsee kansainvälisiä osaajia

Vaasan ammattikorkeakoulu on mukana kampanjassa yhtenä kohdeisäntänä. Energialähettiläs tutustuu lokakuussa yhteen VAMKin suosituimmista ja pitkäaikaisimmista opiskelijavaihtokohteista Thaimaan Rangsit Universityyn sekä Thaimaan energiahuollon toimivuuteen. Muut kohdeisännät VAMKin lisäksi ovat ABB, Wärtsilä, Leinolat Group, Vamp, VEO, Vacon, Teknologiakeskus Merinova, VASEK, T-Drill, Citec ja Wapice.

Kampanjakumppanit: Teknologiateollisuus ry, Energiateollisuus ry, Cleantech Finland, Vaasan Sähkö, VNT Management, Vaasan yliopisto, Radisson Blu Hotels, Recruit by Net, Pohjanmaan TE-toimisto, Pohjanmaan Kauppakamari, Vaasan kaupunki, Mustasaaren kunta, Siltaloppi Productions, Ernst&Young, Pohjalainen, Vasabladet, Rannikko-Pohjanmaan yrittäjät.

Lisätietoja:

www.energialahettilas.fi
www.energyvaasa.fi

3T-lehden kyselyssä insinööriopiskelijoilta tiedusteltiin, mitä he arvostavat työelämässä ja kenen työtä ihailevat. Opiskelijoiden esikuvaksi nousivat erityisesti IT-bisneksen gurut, mutta rahaa ja valtaa enemmän vastaajat arvostivat luovuutta, osaamista ja maailmanparannusta. Suuri osa äänistä meni opettajille. Kärkisijalle kyselyssä tasapisteillä ylsivät avoimen lähdekoodin Linuxin suomalaiskehittäjä Linus Torvalds ja teknologiayhtiö Microsoftin entinen pääjohtaja Bill Gates.

Yksi Vesa-Matti Honkaselle äänensä antaneista opiskelijoista kommentoi Honkasen luentojen inspiroivan ja avartavan ajatuksen kulkua.

Lue koko juttu liitteestä (pdf).

Lähde: 3T Teknologia, Talous, Työelämä, nro 12, 5.4.2013

– Oli mielenkiintoista tutustua eri maista tulleisiin opettajiin ja kuulla, minkälaista sosiaalialan koulutus muualla on. Samalla oli mahdollisuus kertoa omasta työstä ja VAMKista kansainvälisille kollegoille, kertoo Ulla Isosaari.

Kolmen päivän vierailun aikana opettajat pitivät luentoja partnerikoulun opiskelijoille sekä kävivät seuraavamassa muiden asiantuntijoiden luentoja. Illaksi oli järjestetty yhteistä ohjelmaa sekä kaupunkiin tutustumista.

Vierailusta jäi käteen tukku uusia tuttavuuksia ja hyödyllisiä kontakteja tulevaisuutta silmällä pitäen. Molemmat opettajat suosittelevat lämpimästi tarttumaan vastaavanlaiseen mahdollisuuteen.

– Keskustelu muualta tulevien opettajien ja opiskelijoiden kanssa avartaa. Keskustelujen pohjalta voi arvioida omia käytäntöjä ja sitä kautta kehittää omaa opetusta, toteaa Ann-Sophie Blomqvist.

Avajaistilaisuudessa Thomas More Kempenin opiskelijoille esiteltiin ulkomailta saapuneet vierailijaluennoitsijat.

Ann-Sophie Blomqvist ja Ulla Isosaari esittelivät Suomea ja sosiaalialan koulutusta opiskelijoille sekä toivottivat tervetulleeksi vaihto-opintoihin VAMKiin.

Kansainvälisten päivien päätteeksi opiskelijat kiittivät vierailijoita laulaen, runoja lausuen ja tarinoita kertoen.

Nuorten koulutukset

Tekniikan alalta insinööriksi.Tekniikan osaajille on valtava kysyntä Vaasan seudulla. VAMKin tiiviit yhteydet työelämään tarjoavat tekniikan opiskelijoille huikeita mahdollisuuksia työharjoitteluun sekä työnantajille tehtäviin projekteihin ja opinnäytetöihin.

Liiketalouden alalta tradenomiksi. Kaksikielisen, kansainvälisen ja vientivetoisen Vaasan alueen työnantajat arvostavat kielitaitoisia VAMK-tradenomeja, joilla on liiketalouden vankka perusosaaminen.

Sosiaali- ja terveysalalta sairaanhoitajaksi, terveydenhoitajaksi, sosionomiksi. Vastuullisia alan ammattilaisia tarvitaan tulevaisuudessa enemmän kuin koskaan aiemmin.

Aikuisten koulutukset

Työelämän nopea kehittyminen edellyttää jatkuvaa oppimista. Aikuiskoulutuksemme on monimuotoista, joten se sopii myös työssäkävijälle.

AMK-tutkintoon johtava koulutus

Amk-tutkintoon johtava aikuiskoulutus (2-4 vuotta) täydentää opiskelijan aiempaa koulutusta ja työkokemusta.

- Rakennustekniikka
- Liiketalous

Ylempi AMK-tutkinto

Ylempi amk-tutkinto (2-3 vuotta) vastaa työelämän kehittyneisiin osaamistarpeisiin  antaa mahdollisuuden tutkintoon johtavaan jatko-opiskeluun ammatillista väylää pitkin.

- Rakentaminen
- Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen
- Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

Go VAMK yourself!

Vaasassa insinöörillä riittää vientiä. Vaasassa on pohjoismaiden merkittävin energiateknologian keskittymä, jossa on jatkuvasti tarvetta osaavalle työvoimalle.

VAMKista valmistut suoraan työelämään. Meiltä valmistuu kansainvälisiä ja asiantuntevia insinöörejä, tradenomeja, sairaanhoitajia, terveydenhoitajia ja sosionomeja. VAMKin opiskelijoista 97,4 prosenttia saa heti valmistuttuaan työpaikan.

Suomen suurin opiskelijakaupunki Vaasa takaa paljon uusia kavereita sekä monipuolisia vapaa-ajan palveluita. Täällä joka viides vastaantulija on opiskelija!

Lisätietoja:
hakutoimisto@vamk.fi
Puh. 020 693 323 (vaihde)

Kuvassa vasemmalta: Timo Malin, Mikael Boström (Vaasan yliopisto), Lasse Leinonen (Vaasan yliopisto) ja Trang Le Huyen ja Thuy Linh Vu (Vaasan ammattikorkeakoulu).

Lisätietoja:
Timo Malin, BusinessFactory koordinaattori
timo.malin@vamk.fi, puh. 0400-113950

Myös aikuisopiskelijat tekevät projekteja tiimeinä. Tämä tiimi halusi jopa opintojen ulkopuolella mennä opettamaan robottia Technobothniaan, koska tehtävä oli niin kiinnostava.

Ykkösellä kaikki alkaa

Jo kolmatta kertaa ovat ensimmäisen vuoden konetekniikan opiskelijat purkaneet moposkoottereita tai mönkijöitä alkutekijöihinsä. Purkamisen yhteydessä heidän on pitänyt dokumentoida purkamistapahtuma niin kattavasti, että he pystyvät syntyneen dokumentoinnin avulla kokoamaan laitteen myöhemmin kasaan. Olennainen osa toteutusta on projektimainen toimintamalli, jossa opiskelijoiden muodostamat tiimit seuraavat projektin etenemistä ja vertaavat toteutumaa laatimaansa projektisuunnitelmaan. Sekä purku- että kokoonpanoprojektin puolivälissä on pidetty yhteiset väliraportointitilaisuudet, joissa päivitetään projektien sen hetkiset tilanteet. Tämän lisäksi tiimit pitävät keskenään omia seurantapalavereitaan.

Tämä projektimainen toimintamalli, jossa purkamisen ja kokoonpanon yhteyteen on linkitetty muita opintojaksoja, esimerkiksi materiaali- ja valmistustekniikka sekä tekninen piirustus, on koettu hyväksi tavaksi omaksua uusia asioita. Yhtä tärkeää on tiimityön ja projektitoiminnan periaatteiden sekä projektitoimintaan liittyvän terminologian omaksuminen.

Opintojen projektimainen toteutus jatkuu läpi koko opiskeluajan. Tämän uuden toimintamallin myötä opiskelijat ovat VAMKista valmistuttuaan valmiita siirtymään työelämään ja toimimaan jäseninä projektitiimeissä joko isommissa tai pienemmissä projekteissa.

Kakkosvuonna kansainvälistytään

Toisen opiskeluvuoden projektina on suunnitella ja valmistaa vaihdelaatikko tiimityöskentelynä. Tänä lukuvuonna yhteistyötä on tehty saksalaisen korkeakoulun HS Ulmin kanssa. Aiheesta lisää VAMKin www-sivuilla ja Pohjalaisessa.

Kolmantena vuonna tuotekehitystä teollisuuden antamissa projekteissa

Konetekniikan kolmannen vuoden opintojuonne on suunniteltu entisen Tuotekehitys-opintojakson ympärille.

Pääperiaatteita ovat:

•    Opetus perustetaan koko lukuvuoden mittaisten, teollisuudesta haettujen todellisten tuotteiden kehittelyyn.
•    Mahdollisimman monet opintojaksot integroidaan tiiviisti tuotekehitysprojektiin, jotta opetukseen saadaan käytännönläheisyyttä.
•    Oppilaat tekevät myös itseohjautuvaa työtä tuotekehitystiimeinä.

Esimerkkejä opintojaksojen integroinnista:

•    Tuotesuunnittelu-opintojakso sisällytetään suoraan tuotekehitysjuonteeseen
•    Tuotteiden mallinnus tehdään 3D-tuotesuunnittelu-kurssissa
•    Kustannus- ja kannattavuuslaskenta-opintojaksossa tehdään kustannuslaskelmat kehitettävänä olleeseen tuotteeseen.

Kokemukset juonteesta ovat olleet rohkaisevia. Teollisuudesta on saatu hyvin monipuolinen kirjo erilaisia kehitettäviä tuotteita tiimeille. Työhön saadaan siten tavoiteltua "oikean työn makua" ja opiskelijoita motivoitua tämän kautta. Projektiin osallistuneet yritykset ovat olleet muun muassa taajuusmuuttajiin erikoistunut yritys Vacon ja konepaja Sop Metal Oy. Mukana yhteistyössä on ollut myös Länsi-Suomen muotoilukeskus MUOVA, jonka teolliset muotoilijat ovat antaneet oman opetuspanoksensa juonteen eri vaiheissa.

Ensi vuodeksi odotamme uusia haastavia projekteja! Jos yrityksellänne on sellainen tarjolla opiskelijoille, ota yhteys juonteen vastuuopettajaan matti.makkonen@vamk.fi.

Lukuvuoden aikana opiskelijat esittelevät projektien etenemistä useissa seminaareissa.

Neljäntenä vuonna innovoidaan ja autetaan paikallisia yrityksiä Robottiakatemiassa

Tänä lukuvuonna syventävissä koneensuunnittelun ammattiopinnoissa on kokeiltu uutta opiskelumallia. Suunnitteluopinnot on viety läpi tuotekehitysprojektin muodossa ja eri opintojaksot on integroitu kehitettävän tuotteen ympärille. Opiskelu on tapahtunut itseohjautuvasti ja mahdollisimman paljon tiimityönä. Opettajat ovat olleet tiiviisti mukana työssä, kuitenkin enemmän ohjaten kuin opettaen, ja näin perinteinen luokkaopetus on saatu minimoitua.

Kehityskohteeksi projektiin valikoitui pieni rotaatiovalukone. Yhteistyökumppani Vaasan aikuiskoulutuskeskus (VAKK) valmisti laitteen osat opiskelijoiden tekemän 3D-mallin ja piirustusten mukaan. Sponsorina toimi pintakäsittelyyn erikoistunut yritys Polttoväri Oy.

Tulokset kokeilusta ovat olleet kaikkien osapuolien kannalta erinomaiset:

•    Malli motivoi opiskelijat aktiiviseen ja tehokkaaseen itseohjautuvaan toimintaan.
•    VAMKin konelaboratorio sai projektin tuloksena pienten muovituotteiden valamiseen täysin toimivan koneen minimikustannuksilla.
•    VAKK sai oppilailleen mielekkään harjoitustyön ja VAMKin opiskelijat kokemusta tilaajana toimimisesta.

Hienoja projekteja on toteutettu myös konetekniikan omassa Robottiakatemiassa, jossa on suunniteltu ja valmistettu jo usean vuoden ajan robottien tarttujia muun muassa Wärtsilälle ja tehty myös muita tuotantoautomaatioon liittyviä projekteja esimerkiksi konenäköön liittyen. Opiskelijoiden suunnittelemat tarttujat yllättivät jopa yrityksen kokeneet suunnittelijat, sillä opiskelijat olivat keksineet ihan uuden lähestymistavan asiaan. Tuloksia on pidetty erittäin onnistuneina.

Koko lukuvuosi on mennyt moninaisten projektien parissa ja kohta opetushenkilöstö joutuneekin hankkimaan itselleen jonkinlaisen projektisalkun hallintasysteemin, koska projekteja ”pukkaa” niin paljon. Mutta sehän on ollut tavoitteenakin!

Lukuvuoden lopun kruunaa Primapowerin asettama usean vaasalaisen oppilaitoksen välinen tuotekehityskilpailu, johon koneosastolta osallistuu kolme tiimiä. Odotamme mielenkiinnolla tuloksia ja uskomme tietysti voittoon!

Kyllä nyt hymyilyttää - tyytyväiset robottiakatemialaiset Wärtsilän edustajien sekä lehtori Mika Billingin kanssa.

Teksti: Lotta Saarikoski, Pekka Ketola, Matti Makkonen
Kuvat: Lotta Saarikoski

Nuorten koulutukset

Tekniikan alalta insinööriksi.Tekniikan osaajille on valtava kysyntä Vaasan seudulla. VAMKin tiiviit yhteydet työelämään tarjoavat tekniikan opiskelijoille huikeita mahdollisuuksia työharjoitteluun sekä työnantajille tehtäviin projekteihin ja opinnäytetöihin.

Liiketalouden alalta tradenomiksi. Kaksikielisen, kansainvälisen ja vientivetoisen Vaasan alueen työnantajat arvostavat kielitaitoisia VAMK-tradenomeja, joilla on liiketalouden vankka perusosaaminen.

Sosiaali- ja terveysalalta sairaanhoitajaksi, terveydenhoitajaksi, sosionomiksi. Vastuullisia alan ammattilaisia tarvitaan tulevaisuudessa enemmän kuin koskaan aiemmin.

Aikuisten koulutukset

Työelämän nopea kehittyminen edellyttää jatkuvaa oppimista. Aikuiskoulutuksemme on monimuotoista, joten se sopii myös työssäkävijälle.

AMK-tutkintoon johtava koulutus

Amk-tutkintoon johtava aikuiskoulutus (2-4 vuotta) täydentää opiskelijan aiempaa koulutusta ja työkokemusta.

- Rakennustekniikka
- Liiketalous

Ylempi AMK-tutkinto

Ylempi amk-tutkinto (2-3 vuotta) vastaa työelämän kehittyneisiin osaamistarpeisiin  antaa mahdollisuuden tutkintoon johtavaan jatko-opiskeluun ammatillista väylää pitkin.

- Rakentaminen
- Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen
- Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

Lisätietoja:

hakutoimisto@vamk.fi
Puh. 020 693 323 (vaihde)

Restonomiopiskelijat ideoivat ja toteuttivat uudenlaisia nuorille suunnattuja ruokia. Merikaarros Ky antoi raaka-aineeksi kauramakkaran ja Ylimartimon Lähijuustola leipä- ja salaattijuustonsa.

–Aluksi tehtävä oli vaikea, mutta kokeilimme useita reseptejä, joista valittiin parhaat, kertoo opiskelija Kati Toivonen.

Hänen ryhmänsä oli luonut leipäjuustoa sisältävän alkupalan, pääruuan sekä jälkiruuan. Juustontuottaja Pekka Ylimartimo kiitteli menussa etenkin lakritsikastikkeen keksimistä voissa paistetun leipäjuuston seuraksi. Opiskelijat ovat olleet motivoituneita saadessaan tehdä aitoa tuotekehitystä.

Tuotekehitystehtävä on osa Lähiruokaa Kyrönmaalta -hanketta, jossa ruoan tuottajat ja kuluttajat pyritään tuomaan lähemmäs toisiaan. Hankkeen projektipäällikkö Kirsi Salomaa VAMKista toivoo, että lähiruoka näkyisi yhä enemmän alueen kaupoissa ja tapahtumissa, kuten maalaismarkkinoilla.

Hankkeen tavoitteena on parantaa kyrönmaalaisten ruoan alkutuottajien toimintaedellytyksiä. Ruuantuottajien tarjonnan ja kysynnän nykytilannetta on kartoitettu opiskelijavoimin. Lähiruokaa Kyrönmaalta – Maalaismakuja ruokapöytään on Leader-hanke, jonka rahoittaa 90 % Yhyres-kehittämisyhdistys ry. Yksityistä rahoitusta on 10 %. Hanke keskittyy lähiruokatuottajien kartoitukseen, ruokatuotteiden tuotekehitykseen ja markkinointiin.



Yrittäjät Jouko  ja Eva Haapanen sekä Pekka Ylimartimo antoivat kirjallista palautetta opiskelijoiden kehittämistä resepteistä. Lautasella on kylmäsavulohi-leipäjuustoalkupala sekä lihamureketta.

Teksti ja kuvat: Pia Liedes

Tritonian 110-paikkainen Nissi-auditorio täyttyi lähes viimeistä paikkaa myöten seminaariin osallistuneista yritysedustajista ja opiskelijoista.

Aamupäivä vietettiin auditoriossa erilaisia tuotantoautomaatioon liittyviä esityksiä kuunnellen. Avauspuheenvuorossa toimialajohtaja Jorma Tuominen VAMKista painotti automaation merkitystä paikallisen teollisuuden kilpailukyvyn ylläpitämisessä ja samaa sanomaa tuotiin esiin muissakin esityksissä.



ABB:n Teemu Rantala esitteli videoiden avulla toteutuneita innovaatioita robottiautomaation saralta ja herätti varmasti uusia ajatuksia seminaariosallistujissa.

Co-Automationin Sami Kivioja esitteli yrityksensä osaamista muun muassa esimerkeillä yrityksen toimittamista automatisoiduista kokonaisratkaisuista.

Oskari Hakaluoto ABB:ltä esitteli robottisimulointiohjelmiston etuja ja mahdollisuuksia robottisolujen ennakkosuunnittelussa sekä etäohjelmoinnissa. Simulointi onkin nykyään arkipäivää uusien robottisolujen toteuttamisessa ja esimerkiksi Co-Automation tekee kaikista soluistaan toimivat 3D-mallit ennen niiden rakentamista.

Ennen lyhyttä jaloittelutaukoa VASEKin Kari Huhta kertoi vielä VASEKin palveluista sekä saatavilla olevista tuki- ja rahoitusmalleista erilaisiin automaatioinvestointeihin ja henkilöstön koulutukseen.

Tauon jälkeen tapahtuman puuhamies ja VAMKin robotiikasta vastaava lehtori Mika Billing piti huumoripitoisen ja lennokkaan esityksen VAMKin robottiakatemiasta, jonka ideana on, että opiskelijat pääsevät tekemään oikeita robotiikkaan liittyviä projekteja, kuten solu- tai tarrainsuunnittelua, todellisten yritystoimeksiantojen muodossa. Seminaariosallistujien joukossa oli myös parikymmentä konetekniikan opiskelijaa, jotka pääsivät omakohtaisesti näkemään, missä yritysmaailma automaation saralla todellisuudessa menee sekä tietysti samalla luomaan kontakteja loppuopintoja ja tulevaisuuden työuraa silmällä pitäen.

Aamupäivän lopuksi Petri Pitkälä kertoi Omronin moderneista konenäkölaitteista sekä niiden sovelluksista ja SMC:n Toni Skogström päivitti osallistujien tietoja SMC:n laajan tuotevalikoiman uutuuksista muun muassa robottitarrainten osalta.

Lounaan jälkeen siirryttiin Technobothniaan, missä Mika Billing esitteli robotiikkalaboration laitteita ja esimerkiksi oppilaiden luomia sovellusympäristöjä. Koko robottiakatemia-ajatus ja sen toteutus saikin varauksettomia kiitoksia mukana olleilta yritysedustajilta.

Technobothnian robtiikkalaboratoriossa oli ahdasta, kun kaikki kiinnostuneet halusivat nähdä Mika Billingin esittelemän demon Omronin konenäköjärjestelmästä ABB:n robotin kanssa.

Mika Billingin esityksessä erityishuomiota sai myös ABB:n pikkuisen IRB120-robotin lennättämä vihainen lintu.

Päivän päätteeksi seminaarivieraat tutustuivat Co-Automationin tiloissa järjestettyihin messuihin, missä Co-Automation, ABB Robotics, Omron, SMC, Vasek, CIM-Team ja tietysti Vaasan ammattikorkeakoulu esittelivät tarkemmin omia tuotteitaan ja palveluitaan.

Teksti ja kuvat: Osku Hirvonen

Yhteyshenkilönä keräyksessä on toiminut Vaasan yliopiston kehittämispäällikkö Markku Lumio, ja siihen on osallistunut lähes 20 yritystä tai säätiötä. Lahjoituksia hyödynnetään ammattikorkeakoulujen uuden rahoitusmallin mukaisessa toiminnassa esimerkiksi kannustamalla henkilöstöä julkaisutoimintaan sekä ulkomaanvaihtoihin.

Uusi ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli astuu voimaan vuonna 2014, jonka mukaan keskeinen rahoitusosuus tulee tuloksellisuuden perusteella. Korkeakoulukohtainen rahoitus tulee näin määräytymään pääasiassa suoritettujen tutkintojen ja opintoprosessien laadun ja tehokkuuden, työllistymisen sekä TKI-toiminnan perusteella.

VAMK kiitti kaikkia lahjoittajia ja järjesti lounastilaisuuden keskiviikkona 30.1.2013.

Kiitostilaisuus käynnistettiin lasillisella kuohuvaa.

Rehtori Tauno Kekäle kertoi ammattikorkeakoulujen uudesta rahoitusmallista.

Kuvassa yritysten edustajat vasemmalta: Juhani Lassila (Evald ja Hilda Nissin Säätiö), Markku Lumio (Vaasan yliopisto), Seppo Nurmi (Pohjalainen/I-Print Oy), Gunder Häggström (Vaasan Osuuspankki), Leena Wiltshear (Lakea Oy), Sture Udd (UPC Print), Arja Rosing (Vaasan Sähkö Oy), Timo Sairo (Halli Oy), Markku Rautonen (Wärtsilä Finland Oy), Heikki Uusitalo (ABB Oy), Olav Jern (Pohjanmaan liitto), Annika Wallin (Citec Oy), Pasi Tuominen (Wapice Oy) ja Tauno Kekäle (VAMK). Kuvasta puuttuvat seuraavien yritysten edustajat: Hartman Järn Ab, Leinolat Group Oy, Minimani Oy, Osuuskauppa KPO, Rinta-Joupin Autoliike Oy ja Vaasan Huolto- ja Kulttuurisäätiö.

Kuvat: Eliina Salmela

Yritysprojektit hyödyttävät molempia

Hankkeen myötä myös International Business -koulutusohjelman opiskelijat ovat osallistuneet erilaisiin yritysprojekteihin. Yhdessä näistä opiskelijat kehittivät vaasalaiselle UPC Konsultoinnille energian säästämiseen liittyviä palveluita, joita voidaan hyödyntää UpCode-sovelluksen avulla. Yrityksessä aiotaan hyödyntää kansainvälisten opiskelijoiden osaamista myös jatkossa.

- Saimme lisää ajatuksia ja konsepteja, joita voimme kehittää eteenpäin. Kannustamme myös muita seudun yrityksiä osallistumaan rohkeasti opiskelijoiden kanssa tehtäviin projekteihin sekä muutenkin edesauttamaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä, sanoo Joakim Strand UpCodesta.

International Business -opiskelija, Kiinasta Suomeen saapunut Liu Mengmeng oli mukana yritysprojektissa, jonka myötä hän pääsi tutustumaan lähemmin suomalaiseen yrityskulttuuriin.

- On hienoa, että opiskelijat pääsevät jo opintojen aikana tekemään yhteistyötä yritysten kanssa. Yhteistyön myötä on mahdollista saada uusia kontakteja, jotka voivat poikia jopa työpaikan opintojen jälkeen, kiittelee Liu Mengmeng.

Yritysprojektien pohjalta on kehitetty opiskelijatöinä toteutettavia palveluita, kuten innovatiivinen työpaja, kansainvälinen markkina-analyysi ja kansainvälisten liikeneuvotteluiden valmennus. Palveluita tullaan myöhemmin tarjoamaan VAMKin Yritysklinikan kautta yrityksille.

Vaasan ammattikorkeakoulun Get Global -hanke käynnistyi 1.1.2011 ja päättyi 31.12.2012.

Liu Mengmeng oli mukana suunnittelemassa energian säästämiseen liittyviä palveluita UPC Konsultoinnille. Yliopettaja Satu Lautamäen mielestä aidoissa työelämäprojekteissa opiskelijat oppivat ennen kaikkea vastuunottoa ja tiimityöskentelyä.

Lisätietoja:

Projektipäällikkö, yliopettaja Satu Lautamäki
puh. 040 011 3990, satu.lautamaki@puv.fi