Current News: category "Ympäristöteknologian tarinat"

PRECIKEM-projektin asiantuntijaseminaari VAMKissa

anna.sjoholm@vamk.fi (Anna Sjöholm) — Fri, 12 Apr 2013 06:18:03 +0000

Vaasalaisten oppilaitosten (Yrkeshögskolan Novia, Vaasan ammattikorkeakoulu, Yrkesakademin i Österbotten) sekä Åbo Akademin happamiin sulfaattimaihin liittyvä nelivuotinen PRECIKEM-projekti (Kemisk precisionsbehandling av sura sulfatjordar för att förhindra uppkomsten av syra, Kemiallinen täsmäkäsittely sulfaattimailla tapahtuvan haponmuodostumisen estämiseksi) on edennyt puoliväliin ja sitä esiteltiin maanantaina 8.4. Vaasan ammattikorkeakoulussa järjestetyssä seminaarissa. Runsaan 30 hengen osallistujajoukko koostui lähinnä rahoittajien ja ympäristöhallinnon asiantuntijoista Suomesta ja Ruotsista.

Pohjanmaan rannikolla on jopa 2000 km2 happamia sulfaattimaita, jotka sisältävät sulfidimineraaleja. Maankohoamisen ja kuivattamisen myötä pohjaveden pinta laskee ja ilman happi pääsee reagoimaan sulfidimineraalien kanssa. Reaktiotuotteena muodostuu happoa ja happamia valumavesiä, jotka uuttavat mukaansa haitallisia metalleja. Seurauksena on pahimmillaan vastaanottavien vesistöjen happamoituminen ja kalakuolemat.

Lopussa mainittujen linkkien kautta löytyvissä esitteissä ja videoilla tarkemmin kuvattavan PRECIKEM-projektin perimmäisenä tavoitteena on kehittää menetelmiä, joiden avulla happamat sulfaattimaat voidaan säilyttää ympäristön kannalta kestävällä tavalla maanviljelyskäytössä. Erityisesti kehitetään altakastelua lisäämällä kasteluveteen sulfidien hapettumista estäviä aineita kuten hienojakoista kalsiumkarbonaattia ja kalsiumhydroksidia. Valtaosa lähes miljoonan euron kokonaisrahoituksesta tulee Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston Manner-Suomen maaseudun kehittämis¬ohjelmasta 2007 - 2013, jonka lisäksi hankkeessa on mukana toistakymmentä yksityistä rahoittajaa ja yhteistyötahoa.

PRECIKEM-projektin ensimmäiset suuren mittakaavan kokeet toteutettiin heinäkuussa 2012 Risöfladanin yhdeksän hehtaarin suuruisella koekentällä Vaasan ja Mustasaaren rajalla. Neljällä koeruudulla Laihianjoesta pumpattuun altakasteluveteen (n. 400 m3) lisättiin kaksi tonnia kalkkituotteita. Seuran¬tajakso on vielä lyhyt, mutta tulokset ovat lupaavia. Valumavesien happamuus sekä alumiini- ja fosfaatti¬pitoisuudet ovat käsitellyillä koeruuduilla huomattavasti pienempiä kuin vertailuruuduilla.

Suurella yleisöllä on mahdollisuus tutustua PRECIKEM-projektin koejärjestelyihin 4.7., jolloin Risöfladanin koekenttä on eräs Seinäjoella järjestettävän Farmari-maatalousnäyttelyn etäkohteista.

PRECIKEM-esite suomeksi

PRECIKEM-broschyr på svenska

15-minuuttinen ruotsinkielinen video

6-minuuttinen englanninkielinen video (Videon ovat tuottaneet Vaasassa kesällä 2012 pidetyn kansainvälisen sulfaattimaakonferenssin järjestäjät.)

PRECIKEM-seminaarin kahvitauolla oli nähtävissä koelaitteistoa, sulfidisavea (vasemmassa alanurkassa) sekä projektin eri vaiheista otettuja valokuvia. Vasemmalla laboratorioinsinööri Sonja Heikkilä (VAMK) projektin näytteenottoa ja laboratoriokokeita esittelevien kuvien ääressä. Ensimmäisessä kahvipöydässä VAMKin aikuisopiskelija Jari-Jussi Syrjä, liiketoimintapäällikkö Nina Tyni (KWH) sekä selin yliopettaja Marja Naaranoja (VAMK). Takimmaisen pöydän ääressä kehitysinsinööri Anne-Mari Aurola (Nordkalk), lehtori Peter Österholm (ÅA), erikoissuunnittelija Vincent Westberg (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus) sekä PRECIKEM-projektin vetäjä, Novian lehtori Sten Engblom. Oikealla Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallinto¬viraston ympäristöylitarkastaja Tanja Honkela.

Teksti: Pekka Stén
Kuva: Thomas Andersson

Venäläiset päätoimittajat tutustuivat Technobothniaan

eliina.salmela@vamk.fi (Eliina Salmela) — Wed, 28 Nov 2012 11:38:03 +0000

Venäläisen Politekonomizdat-kustantamon päätoimittajat Juri Piskulov ja Sergey Omelchenko olivat lyhyellä vierailulla Vaasassa, jossa he tutustuivat paikalliseen teollisuuteen ja koulutustarjontaan. Toimittajat kirjoittavat aiheesta artikkelin Mezhdunarodnaja Ekonomika (International Economics) -lehteen.

Merinovan ja Vaasan kaupungin isännöimä vierailu alkoi tutustumisella Technobothnian laboratorioihin. Koneosaston johtaja Lotta Saarikoski kertoi vieraille osaston ja teollisuuden läheisestä yhteistyöstä ja teollisuuslähtöisestä opetussuunnitelmasta. Ympäristötekniikan lehtori Riitta Niemelä esitteli ympäristölaboratorion opetusta, erityisesti laboratorion pientä jätevedenpuhdistamoa. Kiertokäyntinsä lopuksi vieraat tutustuivat vielä jalkapallorobotteihin Technobothnian johtajan Timo Kankaanpään opastuksella. Technobothnian vierailun jälkeen keskusteluissa nousi esille myös yhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa.

Talousjournalistin työnsä ohella päätoimittaja Piskulov on aktiivinen Venäjän kauppa- ja teollisuuskamarissa. Hän osallistuu muun muassa ensi keväänä Turussa pidettävän suomalaisten ja venäläisten teollisuusjohtajien kokoontumisen järjestelyihin.

Ympäristötekniikan lehtori Riitta Niemelä esittelee venäjäksi ympäristölaboratorion pientä jätevedenpuhdistamoa. Esitystä kuuntelemassa (vasemmalta) päätoimittaja Juri Piskulov, Venäjän Turkuun sijoitettu pääkonsuli Aleksander Sverchkov, päätoimittaja Sergey Omelchenko ja ympäristötekniikan yliopettaja Pekka Stén.

Teksti: Pekka Stén
Kuva: Jukka Mäkelä

Ympäristöteknologian opiskelijat inspiroivalla opintomatkalla Ruotsissa ja Tanskassa

eliina.salmela@vamk.fi (Eliina Salmela) — Thu, 27 Sep 2012 05:11:09 +0000

VAMKin ympäristöteknologian koulutusohjelman toisen vuosikurssin opiskelijat toteuttivat Itämeren ympäristö -opintojaksolla ammatillisen ekskursion Ruotsiin ja Tanskaan 16.–23.9.2012.

Matkan aluksi ryhmä vieraili Oskarhamnissa, jossa käytiin 450 metrin syvyydessä tutustumassa ydinjätteen loppusijoitusmenetelmiin. Tanskan teknillisen yliopiston DTU:n tutkimuskeskuksessa perehdyttiin kestävän energiantuotannon ratkaisujen kehittämiseen sekä tuulivoimaloiden lapojen testaukseen.

Opintomatkalaiset 450 metrin syvyydessä.

– Århusin vesilaitokselta saimme uusinta tietoa jäteveden käsittelymenetelmistä sekä hulevesiratkaisuista kaupunkitulvien torjunnassa, kertoo ekskursiolla mukana ollut ympäristöteknologian lehtori Vesa-Matti Honkanen.

Bioenergian tuottamista maatalouden ja elintarviketeollisuuden jätteistä esitteli konkreettisesti Green Farm Energy -yritys.

Matkan aikana opiskelijat saivat tuhdin tietopaketin Itämeren ympäristöstä.

– Matkan päätteeksi kuulimme erinomaisen tietopaketin vesien ja maaperän happamoitumisen vaikutuksista ympäristöön, kiittää lehtori Riitta Niemelä.

Esittelijänä toimi professori Hans Hultberg IVL Svenska Miljöinstitutetista.

Teksti: Riitta Niemelä ja Vesa-Matti Honkanen
Kuvat: Riitta Niemelä

Sulfaattimaatutkijat ympäri maailmaa tutustuivat PRECIKEM-projektiin

anna.sjoholm@vamk.fi (Anna Sjöholm) — Wed, 05 Sep 2012 12:13:05 +0000

Elokuun lopussa järjestetty seitsemäs IASSC-konferenssi (International Acid Sulfate Soil Conference http://projects.gtk.fi/7iassc/) kokosi toistasataa happamien sulfaattimaiden tutkijaa Vaasaan. Sulfaattimaiden aiheuttamiin ongelmiin on kiinnitetty eniten huomiota Australiassa, Suomessa ja Ruotsissa, mikä näkyi myös osallistujamäärässä. Konferenssiin osallistui kuitenkin tutkijoita ympäri maailmaa Kaakkois-Aasiaa, Amerikkaa ja Länsi-Afrikkaa myöten.

Suomessa happamia sulfaattimaita on erityisesti länsirannikolla arviolta pari tuhatta neliökilometriä. Vuosituhansia sitten alueella lainehtineen Litorina-meren pohjaan saostui sulfidimineraaleja. Noista ajoista alkaen maa on kohonnut kymmeniä metrejä ja Pohjanmaa Seinäjoen itäpuolelle asti onkin entistä merenpohjaa. Monet toiminnot edellyttävät maan kuivattamista, jolloin kuivien kesien aikana maaperään vuosituhansia sitten saostuneet sulfidimineraalit pääsevät kosketuksiin ilman hapen kanssa. Näissä oloissa sulfidit hapettuvat, jolloin reaktiotuotteena muodostuu myös happoa. Kuivaa kesää seuraava märkä syksy huuhtoo tämän hapon ja siihen maaperästä liukenevat metallit vesistöihin aiheuttaen pahimmillaan massiivisia kalakuolemia.

Novia, VAMK, Åbo Akademi ja Yrkesakademin i Österbotten käynnistivät lähes kaksi vuotta sitten PRECIKEM-projektin, jossa kehitetään menetelmiä viljelysmailla tapahtuvan haponmuodostumisen estämiseksi. Projektissa annostellaan tiettävästi ensimmäistä kertaa maailmassa hapettumista estäviä aineita suoraan sulfidikerroksen hydrologisesti aktiivisiin makrohuokosiin pumppaamalla jokiveteen valmistettuja liuoksia ja suspensioita säätökaivojen kautta salaojaputkistoon.

Suurta mielenkiintoa herättänyttä PRECIKEM-projektia esiteltiin konferenssivieraille esitelmien, postereiden, videon (kts. http://nordicknowledge.net/ valitse Miljö ja lopuksi Precikem-ny miljöteknik för sura sulfatjordar) ja Risöfladanin koekentälle tehdyn tutustumiskäynnin avulla. Koko PRECIKEMin projektiryhmä ulkomaalaisvahvistuksineen (Puolan tiedeakatemian professori Paweł Nowak ja Linné-yliopiston dosentti Mark Dopson) oli esittelemässä projektia koekentällä neljään ryhmään jakautuneille konferenssivieraille.

PRECIKEM-projektissa työskentelevä akatemialehtori Peter Österholm (selin) esittelee Risöfladanin koekenttää ryhmälle konferenssivieraita. Eturivissä kaksi alan tunnetuinta tutkijaa: keskellä olkihattuinen professori Delvin Fanning (University of Maryland, USA) sekä lähimpänä kameraa sivuittain professori Rob Fitzpatrick (University of Adelaide, Australia).

Teksti: Pekka Stén
Kuva: Vesa Sirén

Insinöörin opinnot vaativat suunnitelmallisuutta

Wed, 11 Apr 2012 06:52:38 +0000

Jalkapalloilija Jyrki Saranpää on viihtynyt Vaasassa vuodesta 2005. Tulevaisuus on täällä: asunto on ostettu ja sopimusta Vaasan Palloseuran kanssa kolme vuotta jäljellä. Opiskelu kiinnosti vaikka sähköasentajan paperit olivat jo taskussa ja urheilusta tuli ammattimaista. Saranpää haki Vaasan ammattikorkeakouluun, kuten moni kaverikin Lapualla teki. Aluksi hän opiskeli tietotekniikkaa, mutta vaihtoi 2009 ympäristöteknologiaan, jossa aikuislinja tuntui sopivalta.

– Mielenkiintoista on ollut, koska ympäristöpuoli on niin monipuolista. Taistelua vähän on ollut fysiikan kanssa, mutta nyt alkaa näyttää siltä, että valmistuukin joskus, Saranpää kertoo.

Joukkueurheilijan opiskelu on haastavampaa kuin yksilölajeissa, kun harjoitteluaikoihin ei itse voi vaikuttaa. Urheiluakatemian kautta on tullut apua opettajien informoimiseen. Aikuispuolen opiskeluajat ovat perjantaisin ja lauantaisin, mutta Saranpää on opiskellut myös nuorisopuolen ryhmissä.

– Joka vuosi tekee sen virheen, että ottaa liikaa opintoja; tulee ahneus ja sitten ei kaikkeen pystykään. Pitäisi olla armollisempi itselle ja muistaa että aina tulee jotain yllättävää. Se, että on paljon kokeita tenttiviikolla, on itselle ollut vaikeaa.

Kiinnostavimpia ovat olleet maaperä- ja pohjavesiin liittyvät kurssit. Nyt kun kolmas vuosi alkaa olla takanapäin, Saranpää suunnittelee valmistuvansa insinööriksi vuoden päästä keväällä. Työharjoittelun hän on suorittanut Wärtsilässä.

VPS-pelaaja Jyrki Saranpää opiskelee aikuislinjalla, mutta valikoi opintoja myös nuorten puolelta.

Teksti ja kuva: Pia Liedes

Rakentamisen työturvallisuus kiinnosti tulevia insinöörejä

Wed, 22 Feb 2012 12:37:42 +0000

Rakennusteollisuus ry kutsui alueen rakennusteollisuuden asiantuntijoita VAMKiin torstaina 16.2. kertomaan keväällä valmistuville insinööriopiskelijoille rakentamisen työturvallisuudesta. Opiskelijat saivat kuulla tulevasta tärkeästä roolistaan työturvallisuuden varmistajina rakentamisen työpaikoilla. Tehtävä on haasteellinen, sillä onnistuminen edellyttää erityisesti ihmisten asenteiden kehittämistä.

Rakennusteollisuuden työssä ollaan tunnetusti alttiita työturvallisuuden kannalta vaarallisille tilanteille. Tulevien rakennus- ja ympäristötekniikan insinöörien tehtäväksi tulee ohjata toimialan asennekulttuuria sekä kehittää työturvallisuutta parantavia työmenetelmiä ja toimintatapoja.

Asiantuntijapuheenvuoroja työturvallisuuden teemapäivässä käyttivät asiamies Harri Kaipio Talonrakennusteollisuus ry:stä, tarkastaja Markku Laasanen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta, turvallisuuspäällikkö Yrjö Juustila Skanska Talonrakennus Oy:stä sekä aluejohtaja Timo Ketola YIT Rakennus Oy:stä.

Valmistuvat insinöörit ottivat kiinnostuneina vastaan tuoreen katsauksen rakennusalan työturvallisuustilanteeseen sekä teollisuuden tahtotilaan saada työtapaturmien määrä lähestymään ”nolla tapaturmaa” -tavoitetta. Teemapäivä tullaan toteuttamaan vuosittain insinööriuralle valmistautuville opiskelijoille.

Teksti: Martti Laaja
Kuva: Vesa Sirén

Puolalaisprofessori Pawel Nowak tapasi ympäristöteknologian opiskelijoita

Wed, 22 Feb 2012 06:38:42 +0000

VAMKin ja Novian ympäristöteknologian opiskelijoilla oli tilaisuus tavata Puolan tiedeakatemian professori Pawel Nowak. Professori Nowak on maailmanlaajuisesti tunnettu sulfidimineraalien kemian asiantuntija, jonka tieteellinen mielenkiinto on viime vuosina kohdistunut erityisesti kaivosten jätealueilla tapahtuvan sulfidien hapettumisen aiheuttamiin ympäristöongelmiin.

Technobothnian ympäristölaboratoriossa parin viikon ajan työskentelevä professori Nowak tukee asiantuntemuksellaan VAMKin, Novian, Åbo Akademin ja Yrkesakademin yhteistä Precikem-projektia. Projektin perimmäisenä tavoitteena on kehittää kemiallisia täsmämenetelmiä, joiden avulla Pohjanmaalla yleiset happamat sulfaattimaat voidaan säilyttää ympäristön kannalta kestävällä tavalla maanviljelyskäytössä.

Sekä kaivosjätteiden että happamien sulfaattimaiden tapauksessa ympäristöongelmat aiheutuvat sulfidien hapettumisesta, jolloin reaktiotuotteena muodostuu myös happoa. Muutamia tuhansia vuosia sitten olosuhteet Pohjanmaan kohdalla lainehtineessa Litorina-meressä suosivat metallien saostumista merenpohjan sedimentteihin sulfidiyhdisteinä. Vuosituhansien kuluessa maa on kohonnut ja Pohjanmaan rannikko on kymmenien kilometrien leveydeltä entistä merenpohjaa. Kun sulfidipitoisia maita ojitetaan ja kuivataan maanviljelyskäyttöön, sulfidit joutuvat kosketuksiin ilman kanssa muodostaen rikkihappoa. Sade- ja sulamisvedet huuhtovat rikkihapon ja siihen maaperästä liukenevat metallit vesistöihin, jolloin seurauksena on muun muassa kalakuolemia.

Puolalainen sulfidimineraalien kemian asiantuntija Pawel Nowak luennoi ympäristöteknologian opiskelijoille.

Teksti: Pekka Stén
Kuva: Thomas Andersson

Ympäristöteknologian opiskelijat opintomatkalla Olkiluodon ydinvoimalassa

sari.makisalo@vamk.fi (Sari Mäkisalo) — Fri, 18 Nov 2011 11:27:07 +0000

VAMKin ympäristöteknologian ja kansainvälisen Energy Management-koulutusohjelman opiskelijat tekivät marraskuussa opintomatkan Olkiluodon ydinvoimalaan. Matkalla tutustuttiin Olkiluodon toiminnassa oleviin ydinvoimaloihin ja parhaillaan rakenteilla olevan kolmannen ydinvoimalareaktorin työmaahan Eurajoella.

Onkalossa, Posivan toimesta alueen kallioperään louhitussa luolastossa opiskelijat näkivät ydinjätteen loppusijoituspaikan, joka tulee palvelemaan kaikkia nykyisin Suomessa toiminnassa olevia ydinvoimaloita. Lopullinen luolasto tulee sijaitsemaan 460 metrin syvyydessä merenpinnan tasosta mitaten. Sen on tarkoitus olla käyttövalmiina vuonna 2020.

Monipuolisen tutustumispäivän päätteeksi perehdyttiin vielä Rauman Hevossuon jäteasemalla kaatopaikan sulkemiseen sekä sen maisemointiin.

VAMKin ympäristöteknologian opiskelijat tutustuivat Onkalossa 65 metriä maan pinnan alapuolella matala- ja keskiaktiivisen jätteen sijoituspaikkaan VLJ-luolaan.

Teksti: Riitta Niemelä, Pia-Lena Närhi ja Vesa-Matti Honkanen
Kuva: Vesa-Matti Honkanen

Itämeren ympäristö -kurssilaiset vierailivat Saksassa

Thu, 22 Sep 2011 07:37:34 +0000

VAMKin ympäristöteknologian koulutusohjelman toisen vuosikurssin opiskelijat toteuttivat Itämeren ympäristö -opintojaksolla ammatillisen ekskursion 14.–20.9.2011. Ohjelma toteutettiin yhteistyössä saksalaisen University of Applied Sciences Neubrandenburgin kanssa, josta kolme professoria ja opiskelijaryhmä vierailivat VAMKissa keväällä 2011.

Matkan aikana tutustuimme Saksan rannikkoalueiden kylien tulvasuojeluun ja hiekkarantojen eroosion hallintaan Rostockissa. Vierailimme Schwerinissä osavaltion ympäristöministeriössä, jossa saimme tietoa Saksan uusiutuvan energian haasteista ydinvoimasta luovuttaessa. Neubrandenburgissa perehdyimme tuulivoiman sijoittamiseen maisemaan sekä maatalouden ympäristövaikutuksiin. Vierailu Bollewickin ekokylässä tarjosi mahdollisuuden tutkia biokaasun tuotantoa maatalouden sivutuotteista. Kaupunkiympäristön hulevesien hallintaan ja luonnonmukaiseen puhdistamiseen sekä viherkattorakentamiseen tutustuimme matkan päätteeksi Berliinissä.

Professori Lutz Vetter ja tutkija Lars Tiepolt esittelevät rannikkoalueen käytännön tulvasuojelua Rostockissa.

Maailman viherkattojärjestön presidentti professori Manfred Köhler on maailman johtava viherkatto- ja viherjulkisivuasiantuntija. Kuvassa eräs Neubrandenburgin yliopistolla olevista tutkimuskohteista.

Teksti: Riitta Niemelä ja Vesa-Matti Honkanen
Kuvat: Vesa-Matti Honkanen

Ympäristöteknologian opiskelijat tutustuivat alan insinöörien saavutuksiin

sari.makisalo@vamk.fi (Sari Mäkisalo) — Mon, 19 Sep 2011 10:35:40 +0000

VAMKin ympäristöteknologian koulutusohjelman ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat tutustuivat ympäristöinsinöörin monipuolisiin tehtäviin kaksipäiväisellä ekskursiolla Helsingissä ja Riihimäellä 14.–15.9.2011. Opintomatka tehtiin yhdessä Novian opiskelijoiden kanssa.

Tekniikan museossa opiskelijat tutustuivat vesihuoltonäyttelyihin ”Vodaa stadiin”, joka kuvaa talousveden valmistusta sekä ”Metropoli ja meri”, joka luo yleiskatsauksen Helsingin jätevedenpuhdistukseen ja juhlistaa sen satavuotiasta historiaa. Opiskelijat kiipesivät myös Helsingin korkeimmalle mäelle (60 m), Vuosaaren huipulle, jonka entisen kaatopaikan ja maantäyttöalueen luonnonmukainen maisemointi palkittiin vuoden 2006 CountDown-kilpailussa parhaana tekona monimuotoisen luonnon puolesta. Tätä ympäristösuunnittelijoiden ja -rakentajien palkittua työnäytettä ryhmälle esitteli Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston ympäristötoimiston maisema-arkkitehti Anna-Kaisa Aalto, joka on työskennellyt myös Vaasassa.

Riihimäellä opiskelijat perehtyivät suomalaisen jätehuollon edelläkävijään Ekokemiin kehitysinsinööri Jouni Perttilän opastuksella. Ekokem tunnetaan parhaiten vaarallisen jätteen ja pilaantuneiden maiden käsittelijänä, mutta laitoskierroksen pääkohde oli yhdyskuntajätettä polttava voimalaitos, jollainen on rakenteilla myös Mustasaareen.

Ympäristöteknologian opiskelijat yliopettaja Pekka Sténin ja oppaansa Anna-Kaisa Aallon kanssa tuulisella Vuosaaren huipulla. Taustalla Vuosaaren satama, maisemoidut kivihiilen varmuusvarastot ja Helsingin energian maakaasuvoimalaitos.

teksti: Pekka Stén
kuva: Sten Engblom

Opiskelijat suunnittelivat muotoilun keinoin yrityksen liiketoimintaa

Thu, 18 Aug 2011 10:47:17 +0000

VAMKin ympäristöteknologian opiskelija Aino Nuolioja ja tietojenkäsittelyn opiskelija Pyry-Pekka Kujala osallistuivat kesän aikana ensimmäistä kertaa järjestettyyn DesignCamp-muotoiluprojektiin. Seitsemän viikkoa kestäneen DesignCampin tavoitteena oli tarjota Rannikko-Pohjanmaan yrityksille tilaisuus kokeilla, miten muotoilulla voi vaikuttaa yrityksen liiketoimintaan ja miten he voivat muotoilun avulla kehittää kilpailukykyään.

Projektiin valitut viisi opiskelijaa toteuttivat vastuuyritykselleen sen toiveiden ja tarpeiden pohjalta ideoita liiketoiminnan kehittämiseksi. Ympäristöteknologiaa opiskeleva Nuolioja työskenteli Arktinen museo Nanoqin kanssa.
– Suunnittelin heille tienvarsimainoksia sekä museoalueelle uusia kylttejä ja sisäänkäynnin.
Nuoliojan suunnitelmat saivat kehuja museon edustajilta, jotka aikovat viedä niitä myös toteutukseen.

Aino Nuolioja sai arvokasta työkokemusta DesignCampin myötä.

Tietojenkäsittelyn opiskelija Kujala sai toimeksiantonsa Tmi Tua Herrgårdilta.
– Tehtäväni oli kehittää korttipeli, jolla siirretään yrityksen vanhojen työntekijöiden hiljaista tietoa uusille työntekijöille.
Pelin runko oli valmiina, kun Kujala aloitti työnsä. Kesän aikana hän kehitti pelin loppuun sen ulkoasua myöten.

Toimeksiantaja oli erittäin tyytyväinen Pyry-Pekka Kujalan suunnittelemaan korttipeliin.

Erilainen kesätyö

DesignCampiin valikoitui viisi pk-yritystä laajalta kirjolta eri toimialoja. Projektin yrityskumppaneita olivat Plastweld Oy, Tmi Tua Herrgård, Acusys Oy, Arktinen museo Nanoq ja Koko Scandinavia Oy.
– Yrityksiltä saatu palaute on ollut myönteistä. Toivottavasti DesignCamp järjestetään ensi vuonna uudestaan, MUOVAn muotoilija ja DesignCamp-tiimin työnohjaaja Tommi Siljamäki kertoo.

Projektiin osallistui yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoita muotoilun, markkinoinnin, tietojenkäsittelyn ja ympäristöteknologian aloilta. Opiskelijoiden tekemät työt ovat erilaisia, ja aiheita löytyi aina jalkapohjien hierontalaitteen suunnittelusta korttipelin kehittämiseen. Kukin opiskelija vastasi omasta toimeksiannostaan, mutta olennaisena osana työtä oli myös ryhmätyöskentely ideoinnissa ja tiivis yhteistyö yrityksen kanssa.

DesignCamp on Vaasan ammattikorkeakoulun hallinnoima ja Länsi-Suomen muotoilukeskus MUOVAn toteuttama projekti, joka kuuluu EU:n rahoittamaan Kvarken Global Business -hankkeeseen.

Teksti ja kuvat: Tiina Ramsila