Current News: category "Sosiaalialan tarinat"

Sosiaalialan opiskelijat vierailevat Saksassa

anna.sjoholm@puv.fi (Anna Sjöholm) — Thu, 26 Apr 2012 05:59:40 +0000

VAMKin sosiaalialan opiskelijat Kaisa Hakala, Anna Häggman, Lema Mamuzai ja Sara Parhiala, sekä lehtori Ann-Sophie Blomqvist osallistuvat Saksassa Coburgissa 16.-26.4.2012 järjestettävään Erasmus Intensive Program -ohjelmaan yhdessä seitsemän muun Eurooppalaisen korkeakoulun kanssa.

Teemana on Employees on a Move, Social Work in Action. Kaikki ohjelmaan osallistuvat seitsemän korkeakoulua lähettävät tapahtumaan opettajan ja 4 opiskelijaa. Opiskelijat ovat työskennelleet työryhmissä, joissa kussakin on ollut edustettuna yksi opiskelija kustakin korkeakoulusta.

Lehtori Riku Niemistö oli loppupuoliskon ajasta luennoimassa saksalaisille sosiaalialan opiskelijoille ja esittelemässä vaihtomahdollisuuksia Vaasassa Coburg Hochschulen opiskelijoille.

Ryhmäkuvassa taustalla näkyy Coburgin linna. Coburg sijaitsee Bayernin osavaltion pohjoisosassa.

Teksti:Riku Niemistö

Kuva:Riku Niemistö

Opinnäyte: Mielentilatutkimus henkisesti raskas syyntakeisille rikoksentekijöille

Thu, 29 Dec 2011 11:05:27 +0000

Vaasan ammattikorkeakoulun VAMKin sosiaalialan opiskelija Terhi Laitala selvitti opinnäytetyössään rikoksentekijöiden kokemuksia mielentilatutkimuksesta. Laitalan tutkimukseen osallistui 12 vankiloiden kautta tavoitettua henkilöä, joiden on todettu olleen rikoksen tehdessään täydessä ymmärryksessä ja jotka on tuomittu vankeusrangaistukseen.

Syyntakeiset rikoksentekijät suhtautuivat mielentilatutkimukseen määräämiseen enimmäkseen myönteisesti ja kokivat terveydentilansa selvittämisen hyödylliseksi. Toisaalta mielentilatutkimus tiedettiin henkisesti raskaaksi. Suurin osa vastaajista oli negatiivisesti yllättynyt saamastaan loppulausunnosta mutta ei kannanotosta syyntakeisuuteen.

Terhi Laitala valmistui sosionomiksi VAMKista joulukuussa 2011.

Sosionomiopiskelijat Narvassa: Työtä sydämellä vähin resurssein

Mon, 28 Nov 2011 08:49:51 +0000

Joukko valmistuvia sosionomiopiskelijoita vieraili lehtori Ahti Nymanin kanssa 23.–25.11. Viron Narva Collegessa, joka on osa Tarton yliopistoa. He tutustuivat Narvassa päihteiden korvaushoitoon ja kuntoutukseen, lastenkotiin, kehitysvammaisten koulutukseen, paikallisen SOS-Lapsikylän toimintaan sekä Mercy Center -hyväntekeväisyysjärjestöön lapsille ja nuorille. Ryhmä vieraili myös vuoden päästä valmistuvan uuden Narvan yliopiston työmaalla.

NGO Virumaa Mercy Centerissä.

Narvassa on 66 000 asukasta, joista 96 % puhuu venäjää. Narva onkin EU:n venäjänkielisin kaupunki. Sosiaalisten ongelmien näkökulmasta kaupungissa joka kymmenes käyttää suonensisäisiä huumeita, työttömyys on noin 20 % ja hiv/aids on 2000 henkilöllä.

Suurimman vaikutuksen ryhmään teki se, kuinka asioita tehtiin suurella sydämellä ja ylpeänä, vaikka edellä mainitut tekijät tuovatkin suuria haasteita ja resurssit ovat vähäiset. Toiveissa on tulevaisuudessa virittää oppilaitosten välille yhteistyötä, jossa VAMK voisi tuoda muun muassa näkökulmia eri menetelmistä, joita Suomessa on käytetty, ja Narva College vastaavasti kertoa esimerkiksi siitä, millaisia arvoja ja asenteita he kouluttavat opiskelijoilleen heidän valmistuessaan ammattiin todella haastavassa ympäristössä.

Ennen lähtöä ryhmän otti vastaan apulaiskaupunginjohtaja Aleksander Ljudvig. Kuvassa vas. Olga Andreichuk, Assistant of Youth Work Programme Manager, University of Tartu, Narva College.

Teksti: Ahti Nyman

Opinnäyte: Adoptio koettelee parisuhdetta

Tue, 22 Nov 2011 08:48:16 +0000

Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan opiskelija Suvi Mansikkamäki selvitti opinnäytetyössään adoptioprosessin vaikutuksia parisuhteeseen. Suurin osa vanhemmista kokee adoption hyvinkin haastavana. Esimerkiksi adoptiota edeltävä lapsettomuus saattaa aiheuttaa adoption jälkeistä masennusta.

Valtaosa kuitenkin selviää haasteista yhdessä. Tutkimuksessa ilmeni myös muita myönteisiä asioita, kuten puolisoiden lähentyminen ja yhteenkuuluvuuden tunteen lisääntyminen.

Tulokset kerättiin seurantatutkimuksena, joista ensimmäinen toteutettiin elokuussa 2010 ja toinen tammikuussa 2011. Tutkimukseen osallistui 52 adoptiovanhempaa.

Suvi Mansikkamäki valmistuu sosionomiksi Vaasan ammattikorkeakoulusta joulukuussa 2011.

Suomalainen sadutus lisää lapsen ja aikuisen välistä vuorovaikutusta

Fri, 21 Jan 2011 11:31:42 +0000

Vaasan ammattikorkeakoulun, VAMKin opiskelijat Janita Hernesniemi ja Laura Hurjanen tutkivat opinnäytetyössään nk. sadutusmenetelmiä ja niiden käyttämistä vuorovaikutussuhteiden luomisessa varhaiskasvatuksessa Suomessa ja Kanadassa. Erityisesti tutkimuksessa paneuduttiin Suomen ja Kanadan päiväkotien käytäntöihin.

Opiskelijat Hernesniemi ja Hurjanen opettivat suomalaista sadutusmenetelmää kanadalaisessa päiväkodissa ja keräsivät samalla aineistoa opinnäytetyötään varten. Tutkimus toteutettiin tarkkailemalla ja dokumentoimalla sadutusmenetelmää, lisäksi tutkimukseen sisältyi yleinen havainnointi suomalaisesta ja kanadalaisesta päiväkotiyhteisöstä sekä haastatteluja.

Tutkimuksessa ilmeni, että Kanadassa ei ole suomalaista vastaavaa storycrafting- eli sadutusmenetelmää, vaan siellä hyödynnetään Suomessakin käytössä olevaa storytelling- eli tarinankerrontamenetelmää. Tarinankerronnassa ei kuuntelijalla ole aktiivista roolia toisin kuin sadutuksessa.

- Suomalainen sadutusmenetelmä pureutuu enemmän vuorovaikutussuhteen luomiseen, ylläpitämiseen ja korjaamiseen kuin Kanadassa käytettävä menetelmä, kertovat Janita Hernesniemi ja Laura Hurjanen.

Sadutusmenetelmä on kehitetty 1980-luvun alussa ja sitä on käytetty mm. Suomessa, muissa Pohjoismaissa ja Virossa. Sadutus on menetelmä, jossa vapaasti soljuva kertomus, uusi satu tai tarina syntyy kertojan ja saduttajan välillä. Se on helppo ja käytännönläheinen tapa lapsen kuunteluun, kun aikuinen on kiinnostunut siitä, mitä lapsi ajattelee, tuntee ja kertoo. Lapsi saa itse päättää, mistä haluaa kertoa sadun ja miten se etenee. Aikuinen kirjoittaa kertomuksen eikä muuta tai korjaa sitä. Lopuksi aikuinen lukee kertomuksen kokonaan ja varmistaa lapselta, että se on kirjattu oikein.

Sadutus perustuu vuorovaikutukseen. Se voi yhdistää ja lähentää, rohkaista ja lohduttaa, kun saduttaja ja kertoja asettuvat hetkeksi samalle aaltopituudelle ja antautuvat tarinan vietäväksi. Sadutus antaa tilaa lapsen omille ajatuksille ja ilmaisulle. Se vahvistaa lapsen itsetuntoa ja osoittaa lapselle, että hänen ajatuksensa ovat arvokkaita.

Laura Hurjanen ja Janita Hernesniemi valmistuivat joulukuussa sosionomeiksi.

Kuva: Vesa Sirén

VAMKin sosionomiopiskelijat vierailivat Pärnun partnerikoulussa

eliina.salmela@puv.fi (Eliina Salmela) — Thu, 09 Dec 2010 11:33:02 +0000

Ryhmä Vamkin sosiaalialan opettajia ja opiskelijoita vieraili marraskuun lopussa Vaasan Eestin ystävyyskaupungissa Pärnussa tutustumassa Vamkin partnerikouluun Pärnu Collegeen, joka on osa Tarton yliopistoa.

Matkalaiset tutustuivat yliopiston sosiaalialan opetukseen sekä kävivät vierailulla työttömien työpajassa ja lastenkotilasten käsityökeskuksessa. Lisäksi ryhmä tutustui juuri valmistuneeseen lastenkotiin ja oppilaiden tukikeskukseen, jossa saman katon alla oli koulupsykologeja, sosiaalityöntekijöitä sekä työelämävalmentajia ja -ohjaajia.

- Tällaisesta toiminnasta olisi varmasti hyötyä myös Suomessa, uskovat vierailulla mukana olleet sosiaalialan lehtorit Ann-Sophie Blomqvist ja Kati Långsjö.

Historiallinen, 170 vuotta vanha lastenkoti oli nykyisiltä puitteiltaan todella uudenaikainen ja toiminta vaikutti varsin esimerkilliseltä muun muassa vammaisten lasten perhekuntoutuksen osalta.

Sosiaalityön lehtori Valter Parve kertoi Vamkin opiskelijoille yliopiston toiminnasta. Oikealla Karin Kiis (assistant of social work) ja sosiaalityön koulutusohjelman johtaja Marju Medar, joka on vieraillut myös Vamkissa viime keväänä.

Suomen kielen lehtori Tiina Maripuu esitteli matkalaisille Pärnun yliopiston rakennussuunnitelmaa.

Matkalla olleiden mielestä kokemus oli antoisa ja vastaanotto lämmin. Myös opiskelijat pitivät Pärnua varteenotettavana vaihtoehtona työharjoitteluita ajatellen. Sosiaalialan osastolla oli myös suomen kieltä osaavaa henkilökuntaa, lisäksi Pärnussa luvattiin järjestää viron kielen intensiivikurssi sinne meneville Vamkin opiskelijoille.

- Erityisen kiinnostavaa Pärnussa on juuri alkava monitieteinen maisteriohjelma sosiaalityön opiskelijoille ja ammattilaisille palveluiden suunnitteluun liittyen, kertoo lehtori Ahti Nyman.

Illallisella yliopiston rehtori Henn Vallimäe kertoi olevansa hyvin kiinnostunut tiiviimmästäkin yhteistyöstä Vamkin ja Tarton yliopiston välillä.

Teksti: Ann-Sophie Blomqvist, Kati Långsjö
Kuvat: Ahti Nyman